Yksi muutos sai 10 vuotta diabeteksesta kärsineen Jennan verensokeriarvot putoamaan – hoitajakin hämmästyi - Terveys - Ilta-Sanomat

Yksi muutos sai 10 vuotta diabeteksesta kärsineen Jennan verensokeriarvot putoamaan – hoitajakin hämmästyi

Herkuttelu ja huonot elämäntavat pahensivat Jennan diabetesta.

28.2.2017 19:00

26-vuotiaalla Jennalla todettiin tyypin 2 diabetes kymmenen vuotta sitten. Aluksi Jenna otti tiedon huonosti.

– Minulla oli tauti, josta ei voi parantua koskaan. Itselläni ei ollut motivaatiota hoitaa itseäni. En katsonut syömistäni ja verensokerini vain kasvoi. Ei olisi voinut vähempää kiinnostaa. Ajattelin luovuttavani heti. Ihan sama, Jenna kertoo ajatuksistaan nuorena.

Vaikka Jennan ruokavalioon alettiin kiinnittää huomiota ja hänelle määrättiin tablettihoito, ei hänellä riittänyt kiinnostusta lähteä asiaa hoitamaan. Vasta aikuisiällä asioiden mennessä pahempaan suuntaan, Jenna alkoi myöntää ongelmansa.

– Verensokeriarvoni olivat usein 20 tai yli. Pahimmassa tapauksessa verensokerini oli 30, kun sen pitäisi olla alle 10. Aloin ottaa lääkkeitä, mutta lopulta minun piti aloittaa insuliinipistokset.

Ohjelma muutti Jennan elämän suunnan

Jennan elämän suunnan muutti Hurjat rakkauskilot -ohjelma, johon Jenna ilmoittautui miehensä Juhan kanssa. Ajatukset elämänmuutoksesta olivat tosin alkaneet jo pari vuotta tätä aiemmin.

– Kun tapasin Juhan vuonna 2012, halusin alkaa hoitaa itseäni myös Juhan vuoksi, Jenna kertoo.

Myös opiskelu sosiaalialalle vaikutti Jennan päätökseen.

– Lähdin opiskelemaan sosionomiksi. Haluan olla esimerkkinä nuorille. Oman terveyden kanssa ei kannata pelleillä, ja on mahdollista tehdä myös korjausliikkeitä siihen liittyen, Jenna toteaa.

Kasvikset olivat Jennalle kova pala purtavaksi

Ohjelmassa Jennan ruokavalioon alettiin kiinnittää huomiota ja lisätä liikuntaa. Erityisen vaikeaa Jennalle oli aloittaa kasvisten syöminen.

– Yllätyin itse siitä, kuinka vaikeaa salaatin lisääminen ruokavalioon oli. Olinhan minä hieman salaattia syönyt, mutta usein noutoruokaa hakiessa erillinen salaatti lensi roskikseen. Ohjelman aikana sainkin pitkään totutella syömään salaattia, Jenna myöntää.

– En ollut tottunut syömään kasviksia. Nuorena olin nirso, enkä viitsinyt kouluruokalassakaan syödä salaattia. Olin perso makealle ja herkuille.

Jenna alkoi tehdä jääkaappiin valmiita salaattiannoksia, jotka saattoivat aluksi olla siellä niin kauan, että ne piti lopulta heittää pois. Vähitellen salaatti löysi kuitenkin tiensä osaksi Jennan ruokavaliota.

– Erillisen salaatin tekeminen joka ruokailua varten tuntui minusta vaivalloiselta. Oli huomattavasti helpompi ottaa valmista salaattia suoraan jääkaapista. Vähitellen aloin syömään näläntunteeseen ensin salaattia ja lopulta ottamaan sen osaksi jokaista ateriaa, Jenna kertoo.

Liikunta ja ruokavalio auttoivat Jennaa diabeteksen hoidossa.

Diabeteshoitaja hämmästyi tuloksista

Herkkujen vähentäminen ja muut ruokavaliomuutokset vaikuttivat nopeasti ja yllättivät jopa hoitajat.

– Diabeteshoitajani ihmetteli, kun verensokeri laski nopeasti alemmas. Voin suoraan sanoa, että tähän vaikutti suuresti juuri ruokavalion muutos. Aiemmin söin paljon suklaata, karkkia ja rasvaisia ruokia sekä join sokerisia limuja.

Jenna kertoo ohjelmassa, että hänen insuliiniannostuksensa oli ennen ohjelmaa 40 ja ohjelman lopussa 18. Nykyään – muutama kuukausi ohjelman kuvausten jälkeen – annostus on 10, joten pudotus on hurja.

Treenaaminen jatkuu

Jenna kertoo jatkaneensa hyviä elintapoja. Herkut sallitaan, kunhan ne pysyvät hallinnassa.

– En ole jättänyt herkkuja kokonaan, mutta minulla on kontrolli niihin. En enää osta herkkuja piiloon, vaan pienen määrän kerralla, ja usein erillisenä herkkupäivänä. Proteiinisuklaavanukas on auttanut minua pääsemään suklaanhimostani, Jenna sanoo ja jatkaa:

– Jäin pysyvästi nauttimaan kuntosaliharjoittelusta, joka aloitettiin ohjelman aikana. Käyn salilla vähintään kaksi kertaa viikossa. Käymme myös Juhan kanssa yhdessä kävelemässä vähintään puoli tuntia kerrallaan.

Lääkäri neuvoi jättämään haaveet lapsesta

Jennalla ja Juhalla oli ohjelman aikana toiveissa saada myös lapsi. Ylipainon ja diabeteksen vuoksi sitä ei kuitenkaan parille suositeltu.

– Lääkärissä on sanottu, että ei voi kuvitellakaan vielä lähtevänsä miettimään asiaa. Ei olisi vauvalle terveellistä, koska mun verensokerit on, mitä on, Jenna sanoo ohjelmassa.

Nykyään tilanne on kuitenkin toinen.

– Olemme käyneet tapaamassa lääkäriä perhesuunnittelun merkeissä. Osa käyttämästäni lääkityksestä on sellaista, että niiden vaikutuksia ei ole tutkittu sikiön kehitykselle. Lääkäri on näyttänyt vihreää valoa sille, että nämä lääkkeet otettaisiin pois käytöstä raskauden ajaksi. Verensokeri on pysynyt hyvänä ja lääkitystä vähennetty. Mietimme Juhan kanssa, että milloin haluamme perheenlisäystä ja silloin katsotaan, että voidaanko lääkkeet jättää pois, Jenna kertoo.

Lisää virtaa uusista elintavoista

Osallistuminen ohjelmaan ja sen myötä tapahtunut elämänmuutos on näkynyt Jennan mukaan molempien hyvinvoinnissa.

– Olemme paljon virkeämpiä. Kun paino alkoi pudota, virtaa tuli koko ajan enemmän. Olemme molemmat hämmästelleet sitä, kuinka hyvin jaksamme nykyään käydä esimerkiksi kävelyllä. Aiemmin ajatus mäistä olisi tuntunut kävelylenkillä raskaalta, mutta nykyään niitä ei edes ajattele.

– Kaupungilla ei tule mieleenkään, että liikkuisimme lyhyitä matkoja autolla tai julkisilla. Aiemmin emme olisi voineet miettiäkään, että kävelisimme paikasta paikkaan, Jenna naurahtaa.

Diabeteksen oireet eivät ole aina selvät

Ilta-Sanomat kertoi maanantaina kakkostyypin diabeteksesta, joka voi syntyä vaivihkaa. Sairauden yleisiä oireita kannattaa tarkkailla ja hakeutua tarvittaessa lääkärin vastaanotolle. Oireita ovat esimerkiksi väsymys, masennus, uniapea, erektiohäiriöt ja jano. Tutustu muihin oireisiin täältä.

Myös esidiabetes on Suomessa yleinen tila, joka liittyy tyypin 2 diabetekseen. Ilta-Sanomien haastatteleman terveydenhuollon erikoislääkäri Päivi Metsäniemen mukaan olisi hyvä, jos mahdollisimman moni suomalainen tietäisi omat verensokeriarvonsa.

– Meiltä vain puuttuu sellainen kansallinen diabeteksen seulontaohjelma. Tarkoitan siis sitä, että kaikkien ihmisten kannattaisi käydä verensokerikokeissa, joista sitten nähtäisiin, ketkä ovat siinä tilanteessa, jossa sokeriarvot ovat jo kohonneet, kertoi Metsäniemi Ilta-Sanomille.

Esidiabeteksella tarkoitetaan diabetesta edeltävää tilaa. Ihmisellä, jolla on todettu esidiabetes, verensokeriarvot ovat jo jonkin verran koholla, mutta eivät kuitenkaan vielä täytä diabetekselle asetettuja raja-arvoja.

Esidiabetes ei tarkoita automaattisesti sitä, että sen saatuaan saa myös diabeteksen. Päinvastoin, oikeilla keinoilla voi jopa ehkäistä diabeteksen puhkeamisen kokonaan.

Hurjat rakkauskilot tiistaisin klo 20.00 Nelosella. Nelonen ja Ilta-Sanomat kuuluvat samaan Sanoma-konserniin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?