Alakulo voi olla merkki sairaudesta, jota moni ei edes tunne – tunnista masennuksen alatyypin oireet

Pitkäaikainen lievä masennus eli dystymia sekoitetaan usein persoonallisuuteen, jolloin apua saadaan usein myöhään.

31.1.2017 19:00

Dystymian syntymissyitä ei integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlssonin mukaan vielä tarkkaan tiedetä.

– Luultavasti sairauden taustalla on enemmän geneettisiä syitä kuin aiemmin on luultu. Myös ulkoisten vastoinkäymisten on nähty laukaisevan vastaavia masennustiloja, Karlsson kertoo.

Katso yllä olevalta videolta 6 merkkiä dystymiasta.

Dystymian ero vakavaan masennustilaan on Karlssonin mukaan se, että sairaus on krooninen ja pitkäaikainen, eivätkä oireet ala yllättäen. Tämän vuoksi potilaan on usein vaikea huomata sairastavansa dystymiaa.

– Sairaus alkaa tavallisimmin alle 20-vuotiaana, joten tautia sairastava voi usein ajatella, että masennuksen oireet ovat osa omaa persoonallisuutta. Tämän vuoksi potilaat eivät usein itsekään tiedä, että he sairastavat jotain, mihin saisi apua, Karlsson sanoo.

Dystymia voi aiheuttaa vakavaa masennusta

Karlssonin mukaan dystymia voi aiheuttaa myös vakavaa masennusta.

– Tiedetään, että osalla niistä, jotka sairastavat dystymiaa, kehittyy myöhemmin vakava masennustila. Se on tavallaan myös riskitekijä sille, että stressitekijät myöhemmällä iällä voivat laukaista vakavan masennustilan.

Karlssonin mukaan noin kaksi prosenttia suomalaisista sairastaa dystymiaa. Vakava masennustila on todettu melkein kymmenellä prosentilla. Hoitoon hakeudutaan yleisyydestä huolimatta myöhään.

– Pidämme itseämme Suomessa melankolisena kansana, joka on surumielisyyteen ja alakuloisuuteen taipuvaista. Täällä ihmiset voivat helpommin mieltää sairauden niin, että se on normaalia, Karlsson toteaa.

– Suurin ongelma dystymian kohdalla on liian myöhäinen hoitoon hakeutuminen. Mitä nopeammin pystytään sairautta hoitamaan, sen parempi ennuste on.

Oireet jatkuvat pitkään

Pääsääntöisesti oireet ovat dystymiassa samanlaisia kuin vakavassa masennuksessa, mutta ne ovat lievempiä ja kestävät pidempään. Keskeinen oire on mielialan lasku, joka jatkuu yhtäjaksoisesti ainakin kaksi vuotta putkeen.

– Vaikka dystymian oireet ovat lievempiä kuin vakavassa masennuksessa, kärsimyksen määrä hyvinvointia ajatellen on samalla tasolla vakavan masennuksen kanssa, Karlsson huomauttaa.

Dystymia ei vaikuta kokonaistoimintakykyyn yhtä paljon kuin vakava masennus. Töissä pystytään sinnittelemään suurten ponnistusten jälkeen nipin napin.

– Vaikka ihmiset saattavat sinnitellä sairauden kanssa töissä, ei elämänlaatu ole kovinkaan hyvä, Karlsson kertoo.

Lääkitys ja psykoterapia apuna

Dystymiaa hoidetaan masennuslääkityksellä ja psykoterapialla.

– Lääkehoidon ja psykoterapian yhdistelmä on kaikkein tehokkain sairauden hoidossa. Ongelmana on kuitenkin se, että psykoterapiaan jonot ovat pitkiä, joten hoito voi jäädä yksipuoliseksi.

Mitä kauemmin oireet ovat jatkuneet, sitä kauemmin toipuminen Karlssonin mukaan usein kestää.

– Noin 80 prosenttia dystymiaa sairastavista saa apua sairauteensa. Noin 60 prosenttia niistä, joilla on todettu dystymia, toipuu sairaudesta täysin hoidon jälkeen.

Jatkuvasta alakuloisuudesta kärsivää Karlsson neuvoo kääntymään terveyskeskuksen tai psykiatrisen poliklinikan puoleen.

Aiheesta kirjoitti tällä viikolla myös Helsingin Sanomat.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?