Selvitys paljastaa, miksi lapset eivät liiku – yli kolmasosalla tytöistä hätkähdyttävä syy: ”Hikoilu tuntuu inhottavalta” - Terveys - Ilta-Sanomat

Selvitys paljastaa, miksi lapset eivät liiku – yli kolmasosalla tytöistä hätkähdyttävä syy: ”Hikoilu tuntuu inhottavalta”

Franzenian päiväkodin kahdesta liikuntatilasta isompi kuvattuna vuonna 2015.

Julkaistu: 28.1.2017 17:21

Liike on lääke, mutta silti suomalaisten lasten arkiliikunnassa on suuria eroja.

Kaksi tuoretta selvitystä piirtää erikoista kuvaa suomalaisten lasten liikkumisesta.

Ilta-Sanomat kertoi viime syyskuussa uusituista lasten liikuntasuosituksista. Niiden mukaan alle 8-vuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä vähintään kolme tuntia vauhdikasta liikuntaa. Tunnin mittaisia istuskeluja tulisi välttää.

Taustaselvityksien mukaan tämä ei aina toteudu. Asiantuntijaryhmän keskeisistä tuloksista kävi ilmi, että viisivuotiaista lapsista noin puolet ja 8-vuotiasta noin 70 prosenttia osasi juosta. Eteenpäin laukkaamisen hallitsi 5-vuotiaista vain neljä ja 8-vuotiaista alle 10 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2016 julkaisusta Tieteelliset perusteet varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksille.

”Hikoilu tuntuu inhottavalta”

Toinen hälytyskellojen soittaja on Valtion liikuntaneuvoston vuonna 2015 julkaisema selvitys Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa.

Julkaisun mukaan lasten ja nuorten yleisimmät esteet liikunnan harrastamiselle olivat yksilöllisiä. He raportoivat, etteivät viitsi lähteä liikkumaan, heillä ei ole aikaa liikkua tai heidän aikansa kuluu muissa harrastuksissa. Vajaa puolet lapsista ja nuorista raportoi ympäristöön liittyviä, tilannekohtaisia esteitä, kuten ettei heidän kotinsa läheisyydessä ole kiinnostavan lajin ohjausta tai paikkoja.

Viiden yleisimmän esteen joukkoon mahtui yllättäen hikoileminen. Yli kolmasosa tytöistä ja neljäsosa pojista ilmoitti, että hikoilu tuntuu inhottavalta liikunnan yhteydessä.

Jako aktiivisiin ja niihin, jotka eivät tee mitään syvenee?

Helsingin Uutiset kertoi, että varsinkin liikunnanopettajat ovat ihmeissään. Kuperkeikkakin on yllättävän monille lapsille liian vaikea.

– Ne, jotka ovat hyviä, ovat todella hyviä. Sitten on toinen puoli, joka ei liiku, liikunnan- ja terveystiedon lehtori Jonna Temonen kertoo lehdessä.

Temonen on nähnyt tunneillaan, kuinka osa oppilaista hyytyy pian ja menee kentän laidalle istumaan. Joskus joku on jopa oksentanut.

– Ja kyse kuitenkin aivan normaalista koululiikunnasta kuten pallopeleistä. Olen erittäin huolestunut suunnasta, hän sanoo.

Kivaa ja edistää oppimista

Heikkojen asioiden lisäksi Suomessa näkyy myös paljon hyvää.

Liikkumisen tiedetään edistävän oppimista, tuovan iloa ja onnistumisen elämyksiä. Suomi on maailman ensimmäisiä maita, jota ovat julkaisseet uudet suositukset alle kouluikäisten lasten liikuntaa.

Ilta-Sanomien viime vuoden syyskuussa päiväkoti Aleksin pihalla haastattelemien lasten kanta oli selvä.

– Juokseminen ja leikkiminen on kivaa, lasten kommentit kuuluivat.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?