Muhiiko suussasi tulehdus? Salakavala oireeton infektio voi saada vakavat seuraukset - Terveys - Ilta-Sanomat

Muhiiko suussasi tulehdus? Salakavala oireeton infektio voi saada vakavat seuraukset

Karieksen lisäksi suuta uhkaa myös vähemmän tunnettu riski: suun ja hampaiden krooniset tulehduspesäkkeet.

Karieksen lisäksi suuta uhkaa myös vähemmän tunnettu riski: suun ja hampaiden krooniset tulehduspesäkkeet.

Julkaistu: 22.1.2017 19:01

Salakavala suun infektio on usein oireeton, mutta voi aiheuttaa vakavia seurauksia.

Kunpa ei olisi tullut uusia reikiä, toivoo moni matkalla hammaslääkäriin.

Karieksen lisäksi suuta uhkaa kuitenkin myös vähemmän tunnettu riski: suun ja hampaiden krooniset tulehduspesäkkeet. Reiät alkavat helposti vihloa, joten ne tulevat hoidetuiksi, mutta tulehdukset piileskelevät usein oireettomina.

– Ne voivat jäädä huomaamatta niin potilaalta kuin hammaslääkäriltä, sanoo Terveystalon suun terveyden ylilääkäri, suu- ja leukakirurgiaan erikoistunut hammaslääkäri ja lääkäri Tanja Ketola-Kinnula.

– Voi olla, ettei potilaalla ole mitään vaivaa, mutta kun ientä painaa, tulehdus onkin edennyt niin pitkälle, että sieltä valuu keltaista märkää.

Tulehdukset voivat alkaa monella tavalla, mutta yleisimmin ne saavat alkunsa joko syvistä rei’istä tai ientulehduksesta, joka voi johtaa hampaan kiinnityskudossairauteen parodontiittiin.

– Rei’istä johtuvat tulehduspesäkkeet syntyvät hampaan juuren kärjen ympärille. Tällaisia tulehduspesäkkeitä voi olla myös hampaissa, jotka on aiemmin juurihoidettu. Parodontiitissa tulehdus kohdistuu hampaiden kiinnityskudoksiin ja muhii syventyneissä ientaskuissa.

Jos saman kokoinen alue olisi tulehtunut muualla kehossa – vaikka jalassa – lääkäriin mentäisiin kyllä äkkiä!

Terveys 2000 -tutkimuksessa kävi ilmi, että kun satunnaisesti väestöstä tutkimukseen mukaan valituille aikuisille tehtiin suun tutkimus, yli 60 prosentilla todettiin parodontiitiksi tulkittava hampaiden kiinnityssairaus ja liki 30 prosentilla näkyi jonkinasteisia tulehdusmuutoksia hampaiden juurten kärkialueilla.

Joskus voi käydä niin, että koko suu on yksi iso tulehduspesäke.

– Kun syventyneitä ientaskuja on joka hampaan ympärillä, tulehtuneen ikenen pinta-ala tulee suureksi.

Parodontiitissa tulehtunut, verta ja märkääkin vuotava sairas alue voi olla kokonaisuudessaan jopa 20 neliösenttiä.

– Jos saman kokoinen alue olisi tulehtunut muualla kehossa – vaikka jalassa – lääkäriin mentäisiin kyllä äkkiä!

Tulehdukset eivät aina näy päälle päin vaan voivat jäädä huomaamatta niin potilaalta kuin hammaslääkäriltä.

Tulehdukset eivät aina näy päälle päin vaan voivat jäädä huomaamatta niin potilaalta kuin hammaslääkäriltä.

Suussa noin tuhat bakteerilajia

Suusta on tunnistettu noin tuhat eri bakteerilajia.

– Syventyneessä ientaskussa on enemmän bakteereja kuin suolistossa.

Täysin bakteerittomaksi suuta ei ole tarkoitus saada, sillä osa bakteereista on hyviä ja tarpeellisia.

– Kiltitkin bakteerit voivat kuitenkin olla vaarallisia, kun ne joutuvat verenkiertoon. Ja mitä enemmän suussa on bakteeriplakkia, sitä enemmän siellä on myös pahoja bakteereita.

Ikävin puoli tulehduksissa onkin, että niistä voi koitua vakavia jälkiseuraamuksia, kun bakteerit pääsevät verenkiertoon. Suun krooniset tulehdukset ovat sydän- ja verisuonisairauksien sekä diabeteksen riskitekijä, ja ne voivat aiheuttaa tulehduksia muualla elimistössä.

Yleisin suun tulehduksesta alkunsa saava vakava infektio on sepsis eli verenmyrkytys.

– Vanhuksilla on joskus sepsiksiä, joiden alkuperä jää selvittämättä. Voi olla, että suuri osa alkuperältään epäselvistä sepsiksistä on suusta lähtöisin.

Sepsis on aina vakava tila.

– Pahimmillaan siihen voi kuolla. Riippuu, mikä bakteeri sen aiheuttaa ja minkä kuntoiselle ihmiselle se tulee.

Tulehdukset voi välttää, kun pitää hampaat ehjinä niin, ettei niihin tule reikiä, ja reagoi pieneen ientulehdukseen.

Ketola-Kinnula tietää myös tapauksia, joissa lonkan tekonivelleikkaus on jouduttu uusimaan suun tulehduspesäkkeen vuoksi. Näin voi joskus käydä siitä huolimatta, että ortopedi pyytää ennen leikkausta potilasta tutkituttamaan hampaansa.

– Suusta lähtöisin olevat bakteerit voivat verenkierron välityksellä kulkeutua tekonivelen ja luun väliseen saumaan ja tulehduttaa alueen. Näitä infektioita ei välttämättä voida hoitaa antibiooteilla, vaan tekonivel voidaan joutua poistamaan ja laittamaan uusi.

Vakava tilanne voi aiheutua myös, jos ihminen sairastuu syöpään ja hänellä on suussaan krooninen tulehdus.

– Sytostaatteja saavalle potilaalle hampaasta lähtöisin oleva infektio voi olla hyvin vaarallinen. Jos hammas tulehtuu kesken kaiken, syövän hoitoon tulee viiveitä, eikä se välttämättä ole silloin niin tehokasta.

Näin vältät tulehdukset

Tulehdukset voivat saada alkunsa pienistä, arkisista laiminlyönneistä, mutta yhtä lailla niitä voi ehkäistä jokapäiväisellä huolellisella suun hoidolla.

– Tulehdukset voi välttää, kun pitää hampaat ehjinä niin, ettei niihin tule reikiä, ja reagoi pieneen ientulehdukseen heti ennen kuin se etenee kiinnityskudossairaudeksi.

– Kannattaa myös uskoa – eikä ainakaan loukkaantua – jos hammaslääkäri esimerkiksi kehottaa puhdistamaan hammasvälejä tarkemmin. Silloin viimeistään kannattaa alkaa pitää niitä puhtaana.

Pelkkä hammaskiven poistattaminen ei riitä, myös omahoito on tärkeää.

Pelkkä hammaskiven poistattaminen ei riitä, myös omahoito on tärkeää.

Jos ientaskut ovat jo ehtineet syventyä, niitä pystyy vielä madaltamaan.

– Kun hammaslääkäri ottaa hammaskiveä pois, ien kiinnittyy puhdistettuun hampaan pintaan. Tämän jälkeen omahoito eli harjaus ja hammasvälien puhdistaminen on tärkeää, sillä kiinnittyminen ei kestä sitä, jos hampaan pinnalle kertyy bakteeriplakkia.

Ketola-Kinnula ehdottaa, että hammaslääkäriin voi vaikka ottaa mukaan oman ladatun sähköhammasharjan ja pyytää opastamaan oikean käytön.

– Sähköhammasharja on oikein käytettynä korvaamaton, mutta väärin käytettynä paljon tehottomampi kuin käsikäyttöinen hammasharja.

– Olen nähnyt monen harjaavan pyöreäpäisellä sähköhammasharjalla sivuttain hinkkaamalla, mutta eihän sillä niin harjata vaan sitä täytyy pitää paikallaan jokaisen hampaan kohdalla.

Hammaslääkäriltä kannattaa pyytää, että tarkastuksessa tutkitaan myös kiinnityskudokset.

– Se tapahtuu ientaskut mittaamalla. Voit myös pyytää, että hammaslääkäri ottaa pantomografian eli ison röntgenkuvan, jossa näkyvät kaikki hampaat.

Joskus sairas hammas pitää poistaa

Joissain tilanteissa pitäisi Ketola-Kinnulan mielestä myös hyväksyä se, että tehokkainta tulehduspesäkkeen hoitoa on sairaan hampaan poisto.

– Olen nähnyt tapauksia, joissa hampaan poistaminen olisi voinut olla ajankohtaista jo viisi vuotta sitten. Sairaalle hampaalle vain täytyy tehdä jotain, ja joskus järkevin toimenpide on sen poisto.

Ajatus usein kauhistuttaa potilasta, mutta Ketola-Kinnula vakuuttaa, että Suomessa koulutuksen saaneet hammaslääkärit eivät koskaan ehdota turhaan hampaan poistoa.

– Melkein se on jopa niin päin, että poistoja pitkitetään turhankin kauan.

Tuoreimmat osastosta