Tunnista oireet – 5 faktaa vaarallisesta laskimoveritulpasta - Terveys - Ilta-Sanomat

Tunnista oireet – 5 faktaa vaarallisesta laskimoveritulpasta

Kuvituskuva
Julkaistu: 9.1.2017 11:25

Pienikin tukos voi levitä ja aiheuttaa keuhkoveritulpan.

Laskimoveritulpassa eli laskimotukoksessa laskimoverisuoneen muodostuu verihyytymä. Pinnallinen tukos syntyy useimmiten suonikohjuihin, syvä tukos pohkeen tai reiden syviin laskimoihin. Laskimot ovat suonia, jotka tuovat elimistöstä verta takaisin sydämeen ja keuhkoihin. Niissä on matala paine ja hidas virtaus, ja se altistaa hyytymien synnylle.

Listasimme 5 kysymystä ja vastausta laskimotukoksista:

1. Mitkä ovat laskimoveritulpan oireet?

Laskimoveritulppia syntyy eniten jalkoihin. Pohje on arka ja turpoaa, ja sitä särkee levossakin. Pohjekipu kävellessä voi olla merkki laskimotukoksesta. Laskimoveritulppa on toisinaan salakavalasti oireeton.

2. Mikä altistaa laskimotukokselle?

Alaraajojen syvissä laskimoissa verenkierto on tavallista alttiimpi hyytymistä edistäville häiriöille. Tulpalle altistavat liikkumattomuus, kuten pitkä vuodelepo sairauden takia, eräät sairaudet kuten syöpä, jalkavammat, suuret leikkaukset, ehkäisytabletit etenkin tupakoivilla naisilla, raskaus, ylipaino ja joissain tapauksissa perintötekijät.

3. Miksi laskimoveritukos on vaarallinen?

Pienikin tukos voi kasvaa, lähteä liikkeelle ja aiheuttaa keuhkoveritulpan. Joskus hyytymä läpäisee sydämen eteisten väliseinän ja kulkeutuu valtimopuolelle – seurauksena voi olla sydän- tai aivoinfarkti.

Hoitamaton laskimoveritulppa vaurioittaa laskimosuonten läppiä, ja raajaan jää krooninen kipu ja turvotus.

4. Onko perinnöllinen laskimoveritulpan riski yleinen?

Perinnölliset hyytymishäiriöt ovat varsin harvinaisia, Suomessa tukostaipumusriski on noin 200 000 ihmisellä. He siis saavat muita helpommin laskimoveritulpan.

Osa niistä, joilla taipumus on todettu, joutuu syömään lopun elämäänsä veren hyytymisen estolääkettä. Usein riittää se, että välttää altistavia tilanteita, kuten pitkiä lentomatkoja. Lääkäri voi määrätä tukostaipuvaiselle tilapäisen lääkityksen.

5. Voiko laskimotukosta ehkäistä?

Kyllä, suurimman osan niistä voisi ehkäistä. Omatoimista estohoitoa on päivittäinen liikunta, tarvittaessa verenohennuslääkitys ja tukisukkien käyttö. Samat konstit auttavat ehkäisemään tukoksen uusimista. Riskitilanteissa, kuten alaraajojen tekonivelleikkauksissa tai pitkillä lennoilla, käytetään hyytymisen estolääkettä pistoksena.

Suonikohjut lisäävät tukosriskiä jonkin verran. Suonikohjut kannattaa hoitaa, jos niitä on paljon ja jalat turpoavat usein.

Asiantuntijana Sydänliiton ylilääkäri Mikko Syvänne.

Lue koko juttu ET-lehden sivuilta.

Lähteet: www.terveys­kirjasto.fi ja www.terveys­talo.com