Saunominen suojaa dementialta!

Runsas löylyttely voi ehkäistä muistisairauksia.

5.1.2017 18:45

Itä-Suomen yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan runsas saunominen voi vähentää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin ja muihin dementiasairauksiin.

Tutkimuksen mukaan neljästä seitsemään kertaa viikossa saunovilla miehillä on 66 prosenttia pienempi todennäköisyys saada dementiadiagnoosi kuin kerran viikossa saunovilla. Alzheimerin tautiin sairastumisen riski on 65 prosenttia pienempi.

Kaksikymmentä vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa pidettiin kirjaa 2 315 miehen saunomistavoista ja niiden yhteyksistä muistisairauksiin. Tutkittavat miehet olivat 42–60 -vuotiaita.

Jutun pääkuvana olevalla videolla esitellään helsinkiläistä Sompasaunaa.

Kyseessä on ensimmäinen saunomisen vaikutuksia selvittänyt pitkän aikavälin seurantatutkimus.

– Kun seurantatutkimus 20 vuotta sitten aloitettiin, oli miehillä naisia korkeampi sairastuvuus sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin. Tästä syystä miehet otettiin tutkimuksen keskiöön, kertoo tutkimusta johtanut kliinisen lääketieteen vs. professori Jari Laukkanen.

Laukkanen arvioi samojen terveysvaikutusten koskevan myös naisia, sillä verenkiertoelimistö ja perusfysiologia toimivat miehillä ja naisilla samalla tavoin. Varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole.

– Korostan, että asiasta ei ole tutkimusnäyttöä. Tiedemaailmassa ei kannata liiaksi spekuloida, tai tulee kollegoilta noottia, mies lohkaisee.

Seurantatutkimukseen osallistuneet miehet saunoivat kerrallaan keskimäärin 15 minuuttia.

Miehistä 204 joutui tutkimuksen aikana sairaalahoitoon dementian vuoksi ja 123 Alzheimerin taudin takia.

Siihen, mistä saunan positiiviset vaikutukset johtuvat, ei ole yksiselitteistä vastausta.

– Sauna rasittaa sydän- ja verenkiertoelimistöä. Kun verenkierto lisääntyy saunassa, siitä hyötyvät myös aivot. Jos sydän toimii, niin aivotkin toimivat, Laukkanen selittää.

Saman seurantatutkimus antoi keväällä 2015 viitteitä siitä, että runsas saunominen saattaa ehkäistä sydän- ja verisuoniperäisiä kuolemia.

Neljästä seitsemään kertaan viikossa saunovien riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin tai sydänperäiseen äkkikuolemaan on tutkimuksen mukaan 63 prosenttia pienempi kuin kerran viikossa saunovien.

Siis lähes sama luku, kuin muistisairauksiin sairastumisen riski.

– Saunoessa syke nousee, mutta sen jälkeen verenpaine voi olla matalampi. Tiedetään myös, että kohonnut verenpaine on yksi sydän- ja aivosairauksia yhdistävistä riskitekijöistä.

Laukkasen mukaan myös saunomisen tuottamalla mielihyvällä ja stressin vähenemisellä voi olla tekemistä tuloksen kanssa.

– Saunaan liittyy muutakin positiivisista, kuten yhteisöllisyys. Luulisi, että näillä asioilla olisi yhtä suuri merkitys kuin sillä, mitä jo tutkimuksen kautta tiedämme.

– Kun aivot virkistyvät saunassa, ja mieliala kohenee, ei masennuskaan ehkä iske samalla lailla.

Laukkasen mukaan saunomisesta voi olla apua vielä silloinkin, kun muistisairaus on jo todettu.

– Jos muistisairaus ei ole pitkälle edennyt, ja sairas kokee saunomisen positiivisena, niin siitä voi olla hyötyä. Jos muistisairaus on edennyt pitkälle, silloin ei pidä päästää muistisairasta yksin saunomaan, Laukkanen muistuttaa.

Sydän- ja muistisairauksiin keskittynyt tutkimus avaa monta ovea jatkokysymyksille.

– Näin laajassa väestötutkimuksessa ei pysty tutkimaan kaikkia syy–seuraussuhteita. Tämä oli avaus siihen, että on tutkittava lisää sitä, mitä elimistössä tapahtuu saunoessa.

Yllättävä tutkimustulos on herättänyt laajaa mielenkiintoa ja Laukkanen on saanut tutkimuksen tiimoilta yhteydenottoja ulkomailta asti.

– On mukavaa, että suomalainen sauna kiinnostaa. Se on meille kulttuurillinen asia ja olemme kaikki tottuneet saunomaan, mutta asia on toinen ulkomailla, Laukkanen sanoo.

Ulkomailta tulleissa yhteydenotoissa professorilta on kysytty muun muassa sitä, voiko samaan tulokseen päästä höyrysaunassa tai kylpyammeessa, missä lämpötilassa tulee saunoa ja kuinka pitkään.

Kaikkea ei kuitenkaan voi kerralla selvittää.

– Hyvän tutkimuksen merkki on se, että se saa ihmiset keskustelemaan ja selvittämään, että miksi.

Parasta Laukkasen mukaan tutkimustuloksessa on se, ettei sillä pyritä rajoittamaan miellyttävää puuhaa, vaan päinvastoin.

– Terveysvalistuksessa on paljon kieltoja, mutta tässä on positiivista sävyä. Oli tutkimustuloksen syy mikä tahansa, toivottavasti se saa ihmiset pitämään huolta hyvistä elintavoista, kuten käymään lenkillä ja menemään sen jälkeen löylyihin.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?