Näin influenssa tarttuu – dosentti: ”Hyvin tehokas ja nopea prosessi”

rac

Julkaistu:

Influenssa
Tartut ovenkahvaan, sen jälkeen pyyhkäiset nenääsi, ja virus pääsee limakalvollesi. Mitä sitten tapahtuu?
Katso videolta, mitkä 5 influenssan oiretta ovat aina aihe lääkärikäyntiin.

Influenssa on tutkijoiden mukaan jopa varmempi talven merkki kuin lumi.Kaikkialla missä liikkuu paljon ihmisiä, on paljon viruksia. Niiden yksi tarkoitus on lisääntyminen, ja väenpaljoudessa tähän on oivat mahdollisuudet.

Influenssasta tietokirjan kirjoittanut virologi Thedi Ziegler kertoo, että influenssavirusta erittyy tartunnan saaneista ihmisistä heidän hengitysteidensä kautta.

– Yskäisyn mukana miljoonittain pienenpieniä pisaroita lentää ilmaan, josta ne päätyvät jollekin pinnalle tai jonkun toisen uhrin hengitysteihin. Sivistynyt ihminen pitää yskäistessä kättä suun edessä mutta menee ehkä kättelemään toista. Myös tällä tavalla virukset liikkuvat ihmisestä toiseen aika tehokkaasti.

Influenssavirus säilyy elävän solun ulkopuolella tartuntakykyisenä muutamia minuutteja tai jopa puolisen tuntia. Tässä ajassa moni ehtii tarttua samaan ovenkahvaan, bussin tankoon tai lounasruokalan kauhaan.

– Virusten säilyminen on kiinni siitä, minkälaisessa paketissa ne ovat. Limapisara suojaa virusta kuivumiselta, vetinen sylki taas voi kuivua nopeammin.

Yleensä ulkoilma ultraviolettisäteilyineen voi olla virukselle tuhoisampaa kuin sisätilojen olosuhteet.


Tyypillinen reitti kulkee nenän kautta

Jos satut tarttumaan räkäpisaraiseen ovenkahvaan, viruksen on vielä päästävä limakalvollesi. Tyypillinen reitti kulkee nenän kautta.

– Nenän kautta tartunnan saaminen on todettu vapaaehtoiskokeilla. Tartuntaa silmiä pyyhkimällä tai suun kautta ei ole tieteellisesti varmuudella osoitettu, mutta niitäkin pidetään mahdollisina.

Nenää ei tarvitse varsinaisesti kaivaa vaan hipaisukin voi riittää. Nenän seudun pyyhkäiseminen tai rapsuttaminen on niin automaattista, ettei sitä edes itse huomaa.

– Se on todella tavanomaista. Jos istut autossa punaisissa valoissa ja katsot mitä naapuri viereisessä autossa tekee, todennäköisesti hän räpeltää joko nenäänsä tai kännykkäänsä.

Taipumuksestamme hipelöidä nenää on tehty tutkimuskin.

– Joskus tehtiin koe, jossa sekä päiväkotiryhmää että kokouksessa olevia lääkäreitä videoitiin heidän tietämättään. Katsottiin, kuinka usein ihmiset pistävät sormet naamaansa, nimenomaan nenän seudulle – ja arvatkaapa, kumpi ryhmä teki näin useammin? Kyllä, lääkärit, Ziegler naurahtaa.

”Hyvin tehokas ja nopea prosessi”

Lisääntymään influenssavirus pystyy vain elävän solun sisällä, ja siksi se hakeutuu limakalvosolun pinnalle. Solun pinnalla on valkuaisaineita, jotka ovat kuin vastinpareja, joihin viruksen pinnan molekyylit ankkuroituvat kiinni.

Kestää vain minuutteja, kun virus on tunkeutunut solun sisälle.

– Kun virus on sinne päässyt, se hajoaa. Viruksen nukleiinihappo vapautuu, kulkeutuu solun tumaan ja ottaa koko solun koneiston haltuunsa. Se on hyvin tehokas ja nopea prosessi.

Tässä vaiheessa immuunivaste voi pysäyttää viruksen leviämisen ja lisääntymisen, tai sitten virus alkaa lisääntyä ja aiheuttaa taudin.

Viruksen lisääntyessä isäntäsolussa voi syntyä tuhansia uusia viruspartikkeleita.

– Lisääntyminen tapahtuu, kun solun valkuaisainekoneisto alkaa tuottaa viruksen omia valkuaisaineita. Viruspartikkeleita kootaan oikealla tavalla, ne siirtyvät solukalvon alle ja vapautuvat ulos solusta. Koko prosessi vie muutaman tunnin ja se heikentää isäntäsolun niin, että se yleensä menehtyy.

Vapauduttuaan virukset infektoivat uusia soluja. Virusten siirtyminen isäntäsolusta naapurisoluihin vaurioittaa limakalvoa.

– Tämä limakalvovaurio on todennäköisesti syy, joka influenssassa aiheuttaa yskän oireita.

Interferoni nostaa kuumeen

Ziegler sanoo, että sairauden syntyminen vaatii tuhansia tai jopa miljoonia infektoituneita soluja. Vasta silloin elimistö alkaa tunnistaa taudin ja reagoida siihen.

– Ensimmäisiä puolustusmekanismeja on, että elimistö alkaa tuottaa interferoni-nimistä ainetta. Interferonin yksi vaikutus on elimistön lämpötilan nostaminen, eli syntyy kuumetta. Influenssassa tyypillistä on, että interferonin vaikutuksesta kuume nousee nopeasti ja korkealle.

Infektio rajoittuu vasta, kun elimistön puolustusmekanismit torjuvat influenssaviruksen. Virus koostuu valkuaisaineista, ja elimistöllä on kyky tunnistaa vieras valkuaisaine.

– Aina kun sellaista pääsee elimistöön, immuunijärjestelmä pyrkii poistamaan sen. Näin syntyy vastustuskyky, Ziegler selittää.

Elimistö hankkiutuu viruksesta eroon valkosolujen avulla, jotka tuhoavat infektoituneita soluja ja hengitysteissä olevia viruksia. Kestää aikansa, ennen kuin epiteelisolut eli limakalvot ovat taas täysin kunnossa.

– Pikkuhiljaa limakalvot korjaantuvat, ja sen myötä yskä häipyy vähitellen. Tämä voi olla pitkäkin prosessi: tyypillisessä influenssatapauksessa kuume menee viikossa ohi, mutta yskä jatkuu yhä.

”Ei millään keinoilla mahdollista välttää täysin”

Tehokkain keino suojautua influenssalta on rokote, joka päivitetään vuosittain kiertäviä viruksia mahdollisimman hyvin vastaavaksi.

– Influenssarokote ei ole sellainen rokote, joka estäisi tartunnan. Rokotuksen ottaneella ihmiselläkin virus voi lisääntyä hieman, mutta kun on valmiina spesifejä vasta-aineita, tartunta ei aiheuta vakavaa tautia vai välttämättä ollenkaan oireita.

Käsienpesun merkitystä influenssan torjunnassa Ziegler alleviivaa myös.

– Se on äärimmäisen tärkeää, koska kasvojemme koskettelu on niin automaattista, että sitä ei voi estää. Ainakin kymmenen kertaa päivässä pitäisi pestä kädet. Aamulla kun on tullut töihin julkisilla kulkuneuvoilla, kannattaa poiketa vessan kautta ja pestä kädet kunnolla. Tämä on ihan perushygieniaa kuten vaikka hampaidenpesu.

Influenssaepidemioiden jälkeen tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että epidemiasta riippuen 5–20 prosenttia väestöstä on saanut tartunnan.

– Tartunta on niin yleinen, ettei sitä millään keinoilla ole mahdollista välttää täysin. Niin kauan kuin on kylmää ja ihmiset ovat lähellä toisiaan sisätiloissa, tartuntavaara on olemassa, eikä sitä pysty estämään.

Toisinaan sairastumisellakin on oma tarkoituksensa.

– Ehkä on ihan hyvä, että välillä saamme jonkin räkätaudin. Vaikka se on hyvin epämiellyttävää, se vahvistaa elimistön puolustusmekanismeja, mikä voi olla ihan luonnon tarkoituskin.

Lähde: Pentti Huovinen ja Thedi Ziegler: Influenssa – Pandemiaviruksen päiväkirja, Duodecim

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt