Jo viikon Facebook-tauko voi parantaa mielenterveyttä – tunnista, oletko riskiryhmässä - Terveys - Ilta-Sanomat

Jo viikon Facebook-tauko voi parantaa mielenterveyttä – tunnista, oletko riskiryhmässä

Tuoreessa tutkimuksessa jo lyhytkin Facebook-tauko buustasi huomattavasti tunne-elämää ja lisäsi muutenkin tyytyväisyyttä omaan elämään.

­

29.12.2016 19:04

Facebookiin voi jäädä pahasti koukkuun. Kun some kulkee mukana puhelimessakin, todellista selailuun käytettyä aikaa voi olla vaikea arvioida. Vaikka some tuntuisi rentouttavalta, todellisuus on usein toinen. Päämäärätön selailu ja kaverien saavutusten urkkiminen on omiaan aiheuttamaan kateutta ja masennusta.

Ja päinvastoin jo viikon tauko voi lisätä merkittävästi tyytyväisyyttä elämään, kertoo Kööpenhaminan yliopiston tuore tutkimus.

Tutkimuksessa oli mukana yli 1 000 Facebook-käyttäjää, joista osa lopetti käytön kokonaan viikoksi ja loput jatkoivat entiseen tapaan. Erot ryhmien välillä olivat viikon kokeilun jälkeen merkittävät. Facebook-tauolla olleet kuvailivat myönteisten tunteidensa lisääntyneen huomattavasti. Myös heidän tunne-elämänsä koki kasvojenkohotuksen.

– Facebookissa vietetään miljoonia tunteja päivittäin. Olemme paremmin yhteydessä toisiimme kuin koskaan, mutta edistääkö se millään tavalla hyvinvointiamme? Nykytutkimuksen valossa vastaus on ei, tutkijat pohtivat tutkimusraportissa.

Riskiryhmässä kateellinen raskaan sarjan passiivisomettaja

Eniten Facebook-tauko hyödytti riskikäyttäjiä. Riskiryhmää luonnehti kolme piirrettä. Ensimmäinen on se, että viettää runsaasti aikaa sivustolla. Facebookia vain niukasti käyttävät eivät hyötyneet lopettamisesta, kohtuukäyttäjät jonkin verran. Runsaasti Facebookia käyttävät hyötyivät selvästi eniten.

Toinen ratkaiseva tekijä oli se, käyttääkö Facebookia aktiivisesti vai passiivisesti. Aktiivinen käyttäjä osallistuu keskusteluihin, lisäilee kuvia, kommentoi, tykkäilee muiden päivityksistä. Passiivinen käyttö taas tarkoittaa ei-vuorovaikutteista, passiivista selailua. Jo aiemmin on havaittu, että juuri passiivinen käyttö tekee hallaa mielenterveydelle. Sama huomattiin tuoreessa tutkimuksessakin. Passiiviset profiilikuvien kadehtijat ja Facebook-seinän selailijat hyötyivät lopettamisesta muita enemmän.

Kolmas riskitekijä on Facebook-kateus, joka vaivaa etenkin passiivisia käyttäjiä. Runsaasti Facebook-kateutta kokevat hyötyivät merkittävästi jo viikon tauosta. Jatkuva vertailu muihin on hyvä syy vähentää tai käyttöä.

Tunnista haitalliset oireet

Jos käyttää runsaasti Facebookia, reilun tunnin tai jopa useita tunteja päivässä, vähentämisestä on melko varmasti hyötyä. Totaalitauko ei aina ole tarpeen. Joskus riittää, että vain somekäyttäytymistään. Medical News Today kirjoittaa, että haitallinen käyttäytyminen voi altistaa ”Facebook-masennukselle”.

Yksi vaaranmerkki on se, että pohdit pakkomielteisesti virtuaaliminääsi ja sitä, millaisen kuvan annat itsestäsi somessa. Latailet esimerkiksi jatkuvasti uusia kuvia, hiot statuspäivityksiäsi huipputarkkaan ja varot näyttämästä itsestäsi mitään kielteistä. Myös taukoamaton statuspäivitysten julkaiseminen ja vuorovaikuttaminen voi olla merkki paineista, varsinkin, jos se tuntuu pakotetulta.

Käytöksen muuttaminen kannattaa myös, jos vertailet itseäsi Facebookissa jatkuvasti muihin. Voit vaikka lakata seuraamasta tai jopa estää ne tutut, jotka aiheuttavat kateutta tai muita ikäviä tunteita. Sen tilalla voi alkaa keskittyä lähimpien kavereiden kanssa keskustelemiseen.

Pahasti koukuttuneelle kohtuukäyttö voi olla mahdotonta. Älypuhelin voi päätyä käteen tylsänä hetkenä niin, että sitä edes huomaa. Silloin voi olla hyvä harkita lopettamista kokonaan.

Tutkijat aikovat jatkossa selvittää, miten muut somet, kuten Instagram, Twitter ja Snapchat vaikuttavat mielenterveyteen ja mikä vaikutus on pidemmällä sometauolla.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?