Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen tutkimuksessa mitattiin tarkasti 27 fitness-kilpailijanaista ennen 3–4 kuukauden dieettiä, kilpailun jälkeisenä aamuna ja 3–4 kuukauden kuluttua kilpailusta. Kontrolliryhmänä toimi vastaava joukko nuoria naisia.
Tutkimuksessa selvisi, että suurin osa kilpailijoista palautui dieettiä edeltävään tilaan palautumisjaksolla, vaikka dieetin aikana monet muutokset kehon koostumuksessa ja hormonaalisessa järjestelmässä olivat suuria.
– Mediassa esiintyneet ongelmia kohdanneet yksilöt ovat siis todennäköisesti yksittäistapauksia, eikä näitä voi yleistää kattamaan laajaa joukkoa fitness-urheilijoita, akatemiatutkija Juha Hulmi toteaa tiedotteessa.
Tutkimustulosten valossa fitness-urheilun harrastaminen on turvallista, kunhan pitää harrastuksensa järkevällä pohjalla. Fitness kilpailutasolla ei kuitenkaan sovi kaikille.
– Urheilullinen fitness-elämäntapa, jolla tähdätään terveisiin elämäntapoihin, ja fitness huippu-urheilulajina on hyvä erottaa toistaan, pro gradu -tutkielmaa fitnesslajeista tekevä Ville Isola ja tutkimuksen johtaja, professori Keijo Häkkinen painottavat.
Tutkimuksen mukaan keskimäärin 3–4 kuukauden fitness-dieetti vähensi kehon rasvan määrää noin 35–50 prosenttia, kun lihaskoko pysyi lähes ennallaan.
Lähtötilanteessa normaalipainoiset naiset pudottivat rasvaprosenttiaan vähentämällä ravinnostaan hiilihydraatteja ja samalla ylläpitämällä proteiinin ja rasvan määrää sekä lisäämällä aerobista liikuntaa. Koska myös voimaharjoittelun määrä pysyi koko dieetin ajan melko suurena, paino ei lähtenyt lihaksista.
Kilpailun jälkeen paino ja kehon rasvan määrä palautuvat lähtötilanteeseen tai lähelle sitä noin 3–4 kuukauden aikana, kun energiansaanti palautetaan ennen dieettiä olevalle tasolle ja aerobisen liikunnan määrä vähenee.
Palautumisjakso on tärkeä
Fitness-urheilijat ovat hyvin vähärasvaisessa kunnossa vain lyhyen aikaa vuodesta. Tutkijoiden mukaan suurempia terveysriskejä saattaa kohdistua esimerkiksi sellaisiin kestävyysurheilulajeihin, joissa kilpailukausi on pitkä ja urheilijat ovat ympäri vuoden hyvin tiukalla ruokavaliolla ja alhaisella rasvaprosentilla.
Palautumisjaksolla fitness-urheilijoiden kehon hormonijärjestelmä palautui suurelta osin ennalleen. Kehittävä harjoittelu ja siitä palautuminen ei ole mahdollista vuodesta toiseen ilman riittävää energiansaantia ja harjoittelun järkevää ohjelmointia. Tästä syystä liian usein tapahtuvaa dieettiä tulisi tutkijoiden mukaan välttää.
Kyseessä on ensimmäinen laajempi tutkimus fitness-dieetistä. Lisää tutkimuksia tarvitaan, jotta ymmärretään tarkemmin mahdolliset riskit ja pidempiaikaiset vaikutukset, tutkijat muistuttavat.
Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian, terveystieteiden ja liikuntakasvatuksen laitosten sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Tutkittavina oli nuoria naisia, jotka pudottivat painoaan Suomen Fitnessurheilu ry:n fitness-kilpailuihin tai toimivat vertailuryhmänä.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu kansainvälisessä Frontiers in Physiology -lehdessä.