Flunssa vai influenssa? Näin erotat, kumpaa podet

Ei ole yhdentekevää, kumman taudin vuoksi olet joutunut petiin.

Influenssan kourissa potevalla kuume voi nousta äkillisesti jopa 39 asteeseen.

12.12.2016 10:44 | Päivitetty 12.12.2016 11:01

Influenssa-aalto on yltynyt jo epidemiaksi, ja samaan aikaan liikkeellä on flunssaviruksiakin. Mistä tietää, kumpaa sairastaa?

– Ilman laboratoriotestiä sitä ei lääkärikään tiedä varmaksi, vastaa tutkimusprofessori Ilkka Julkunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Influenssakausi alkoi jyllätä tänä vuonna poikkeuksellisen aikaisin, ja flunssaa aiheuttavia rino- ja adeno­viruksia on liikkeellä jatkuvasti, vuodenajoista riippumatta.

– Pelkästään rinoviruksia on 160 erilaista tyyppiä. Ihmiset ovat niille aina alttiina, koska tyyppejä on niin paljon, ettei suojaavaa immuniteettia oikein synny, Julkunen kertoo.

Äkillinen kuume ja yskä

Oireista voi kuitenkin päätellä jotain taudinaiheuttajasta.

– Tyypilliset influenssaan viittaavat oireet ovat äkillisesti alkava kuume, joka voi olla jopa 39 astetta, ja yskä. Usein mukana on myös lihassärkyjä ja päänsärkyä. Harvemmin kuitenkaan varsinaista nuhaa.

– Jos influenssaepidemiakauden aikana sairastut tällaiseen tautiin, ja lähipiirissä on influenssaa ollut, on todennäköistä, että sinäkin olet sen saanut.

Tavanomaiseen flunssaan taas yleensä viittaavat nuhaoireet, kurkkukipu ja matalampi lämpöily.

Julkunen kuitenkin muistuttaa, että influenssassa taudin kirjo on hyvin laaja.

– Tauti voi olla lähes oireeton tai tehohoitoa vaativa infektio – kaikki tältä väliltä on mahdollista.

”Taudinaiheuttajalla on merkitystä”

Ei ole aivan yhdentekevää, onko joutunut petiin flunssan vai influenssan vuoksi.

– Taudinaiheuttajalla on merkitystä. Jos ihmisellä on jokin krooninen perus­sairaus, esimerkiksi hengityselinten sairaus tai diabetes, hänellä on riski saada influenssavirusinfektiosta vakavampi tautimuoto.

Influenssa aiheuttaa vuosittain kuolemia.

– Se voi aiheuttaa vakavia hengitystieinfektioita sekä pahentaa kroonisia perussairauksia. Jos riskiryhmään kuuluvalla diagnosoidaan influenssa, häntä voidaan seurata tarkemmin ja määrätä lääkitys.

Perusterve työikäinen paranee influenssasta yleensä 5–7 päivän sisällä.

– Ellei ole selvää hoidollista syytä, jonka vuoksi tauti pitäisi diagnosoida, laboratoriotestausta ei ole tarpeen tehdä. Aivan rauhallisin mielin voi sairastaa kotona ja palata töihin vasta sitten, kun tuntee olevansa kunnossa, Julkunen neuvoo.

Hengitysvaikeudet ovat aihe lääkärikäyntiin

Lääkäriin on perusterveenkin syytä mennä silloin, jos sairauden tunne voimistuu kovaksi.

– Väestötasolla perusterveen riski saada vakava tauti on varsin pieni, mutta yksilötasolla vakavakin infektio on mahdollinen.

Julkunen sanoo, ettei hoitoon hakeutumisesta voi antaa yksiselitteistä nyrkkisääntöä.

– Kaikki riippuu taudinkuvasta. Jos tauti pahenee, on hengitysvaikeuksia ja erittäin sairas olo, tai kuume jatkuu pidempään, on syytä hakeutua hoitoon. Lääkäri tekee arvion, onko tarvetta tarkemmalle diagnostiikalle, lääkitykselle tai jopa sairaalahoidolle.

Video: Osaatko pestä kätesi oikein?

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?