Sairastatko tietämättäsi LADA-diabetestä? ”Kehittyminen voi kestää jopa yli 10 vuotta”

Julkaistu:

Aikuisiällä puhkeava LADA-diabetes sekoitetaan helposti kakkostyypin diabetekseen.

ETENKIN ylipainoisilla aikuisiällä puhkeava ykköstyypin diabetes jää helposti tunnistamatta ja diagnoosina on kakkostyypin diabetes.

Tyypin 1 diabetes on lapsena tai nuorena ilmaantuva diabetes ja LADA-diabetes on sen aikuisena ilmaantuva muoto.

– LADA-diabetes tulee vanhemmille ihmisille ja hitaammin kuin lapsille. Lapsilla diabetes puhkeaa nopeasti viikoissa tai kuukausissa, mutta 80-vuotiaalla sen kehittyminen voi kestää jopa yli kymmenen vuotta. Sen takia sen erottaminen kakkostyypin diabeteksesta voi joskus olla vaikeaa, kertoo osastonylilääkäri Jorma Lahtela Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.


YLIPAINO ja keskivartalolihavuus yhdistetään usein kakkostyypin diabetekseen. Lahtelan mukaan diabetesta diagnosoidessa olisi kuitenkin hyvä tutkia verestä löytyvät vasta-aineet.

– Noin 80 prosentilla LADA-potilaista esiintyy vasta-aineita. 20 prosenttia on senkin suhteen negatiivisia ja heillä vain diabeteksen ilmentymä ja kulku paljastavat, mistä on oikein kysymys. Se voi viedä vuosia.

Diabeteksen tyypin oikea tunnistaminen on tärkeää hoidon kannalta: ykköstyypin diabeetikoilla insuliinin tuotanto loppuu, jolloin on tärkeää aloittaa ajoissa insuliinihoito. Monipistoshoitoon kuuluu olennaisesti myös verensokeriarvojen seuranta.

Kakkostyypin diabeetikoilla haima yleensä tuottaa insuliinia, muttei vain riittävästi. Kakkostyypin diabeetikoilla hoidoksi saattavatkin alkuvaiheessa riittää vain painonhallinta ja oikea ruokavalio.

– Kun diabetes todetaan, suositellaan, että katsottaisiin heti siinä kättelyssä, onko näitä ykköstyypin vasta-aineita. Silloin tiedetään, mikä diabetesmuoto on kyseessä ja voidaan perustellummin aloittaa insuliinihoito.


LADA-DIABETEKSESTA alettiin puhua nykyisellä nimellään 1990-luvulla. 2000-luvun alussa arvioitiin, että diagnoosivaiheessa joka kymmenes kakkostyypin diabeetikoista olikin LADA-diabeetikko.

Lahtelan mukaan arvio pitää paikkansa vielä nykypäivänäkin.

Tiedossa ei ole, miksi LADA-muoto tulee vanhempana kuin perinteinen ykköstyypin diabetes, jota aiemmin kutsuttiin myös lapsuusiän diabetekseksi.

– Ykköstyypissä on tiettyjä perinnöllisiä kudostyyppejä, jotka altistavat diabetekselle ja samoin on LADA-diabeteksessa. Toisaalta puolet niistä ihmisistä, joilla on kudostyypit, eivät kuitenkaan ikinä saa diabetesta.

Perintötekijöiden lisäksi diabeteksen syntyyn vaikuttavat myös ympäristötekijät. Esimerkiksi imetys ja D- vitamiini saattavat THL:n mukaan suojata diabetekselta, kun taas esimerkiksi lehmänmaito on yhteydessä suurentuneeseen riskiin saada diabetes.

Toisaalta esimerkiksi lehmänmaitoa koskevissa ihmistutkimuksissa vain noin puolet on yhdistänyt lehmänmaidon diabetesriskiin.

– Tarvitaan perintö- ja ympäristötekijät, jotta diabetes syntyy. Molemmat tarvitaan ja mahdollisesti myös jotain muuta, mitä emme vielä tiedä, Lahtela sanoo.

Aiemmin syksyllä LADA-diabeteksesta on uutisoinut Tehy-lehti.

Diabetes

Ykköstyypin diabeetikoita on Suomessa noin 50 000, kakkostyypin diabeetikoita on noin 300 000. Noin 150 000 suomalaista sairastaa diabetesta tietämättään.

 

LADA-diabetes (Latent Autoimmune Diabetes in Adults) on ykköstyypin diabeteksen alamuoto. LADA-diabetes puhkeaa usein vasta aikuisiällä. Aikuisena diabetes puhkeaa hitaammin kuin lapsena.

 

Ykköstyypin diabeteksen oireita ovat lisääntynyt virtsaneritys, jano, laihtuminen ja väsymys.

 

Diabetekselle altistavat perintö- ja ympäristötekijät. Tarkkaa syntymekanismia ei kuitenkaan tunneta.

 

Ykköstyypin diabeteksen ehkäisykeinoja ei tiedetä. Sen sijaan kakkostyypin diabetesta voi ehkäistä pitämällä paino kurissa, liikkumalla, syömällä terveellisesti ja olemalla tupakoimatta.

Lähde: Suomen Diabetesliitto

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt