Sairastatko salakavalaa oireyhtymää? Tyypin 2 diabetes on ”kovin läheinen sukulainen”

Julkaistu:

Metabolinen oireyhtymä selviää usein vahingossa. Kaikki sairastuneet eivät ole ylipainoisia.
Onko tehokas työenergia vaihtunut väsähtäneeksi sinnittelyksi päivästä toiseen? Särkeekö päätä alinomaa? Pitääkö vessaan päästä tämän tästä, vaikka ennen riitti muutaman tunnin välein?

Jos vastaus mihin tahansa kohtaan on kyllä, kannattaa marssia (työ)terveyskeskukseen ja pyytää mittaamaan kolesteroli, verenpaine, verensokeri ja rasva-arvot. On mahdollista, että sairastat tyypin 2 diabetesta – tai metabolista oireyhtymää eli MBO:ta.

Väsymys, tihentynyt tarve virtsata ja päänsärky eivät toki suoraan tarkoita, että sinulla olisi MBO tai diabetes. Nuo hälytyskellot saattavat kuitenkin olla ainoat, jotka sairastuneella soivat. Kumpikin kun on usein pitkään käytännössä oireeton ja siis erittäin salakavala.

– Yllättävän usein näihin havahdutaan vasta terveystarkastuksen tai satunnaisen riskilaskurin laskennan yhteydessä. Asioista puhuminen paljastaa piilossa olevia tapauksia, sanoo Suomen Diabetesliiton puheenjohtaja, lääketieteen tohtori Tommi Vasankari.

MBO on nippu erilaisia häiriöitä

MBO on jäänyt julkisuudessa kakkostyypin diabeteksen varjoon, mutta niillä on selkeä yhteys: diabeetikolla voi olla myös MBO, etenkin jos diabetes on edennyt pidemmälle. MBO saattaa kaksinkertaistaa ja kakkostyypin diabetes nelinkertaistaa sydänkuoleman riskin.

Siinä, missä kakkostyypin diabetes on selkeästi määriteltävissä oleva sairaus, MBO:n kriteerit ovat epäselvemmät. Kumpaankin liittyvät aineenvaihdunnalliset ongelmat.

– Tyypin 2 diabetes on selkeä sokeriaineenvaihdunnallinen häiriö, jossa verensokerin säätely ei enää toimi eli se nousee normaalin tai heikentyneen sokerinsietokyvyn rajojen yläpuolelle. MBO taas on nippu erilaisia asioita, jotka liittyvät vyötärölihavuuteen, täsmentää Vasankari.

Yleisimmän määritelmän mukaan MBO:n kriteerit täyttyvät, kun henkilöllä on vyötärölihavuuden lisäksi kaksi neljästä aineenvaihduntaongelmasta: veren kohonnut triglyseridi, matala HDL-kolesteroliarvo, kohonnut verenpaine tai korkea verensokeri.

– MBO ja diabetes ovat eri kokonaisuuksia, mutta kovin läheisiä sukulaisia, Vasankari kiteyttää.

– On henkilöitä, joilla on verenpaineet ja rasvat eli lipidit pielessä ja vyötärölihavuutta, mutta joilla ei ole tyypin 2 diabetesta. Sitten taas on diabeetikoita, joilla eivät ole juuri nuo asiat pielessä.

Kaikki sairastuvat eivät ylipainoisia

Joidenkin arvioiden mukaan viidennes keski-ikäisistä miehistä ja kymmenesosa naisista sairastaa oireyhtymää. Kakkostyypin diabetes taas on Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman mukaan diagnosoitu 7,4 prosentilla 45–74-vuotiaista miehistä ja 4,3 prosentilla naisista. Todennäköisesti tunnistamattomia diabeetikoita on vähintään toinen mokoma.

MBO ja kakkostyypin diabetes liittyvät ylipainoon ja varsinkin keskivartalolihavuuteen. Kaikki sairastuvat eivät kuitenkaan ole ylipainoisia. Iästä, sukupuolesta ja yhteiskunnallisesta asemasta – sekä vyötärön mitasta – riippumatta laboratoriossa kannattaa siis vierailla säännöllisesti.

– Näitä asioita ei voi arvaamalla kiinni saada, Vasankari huomauttaa.


Pienellä elämäntaparemontilla isoja tuloksia

Kakkostyypin diabetekselta ja metaboliselta oireyhtymältä voi suojautua pienellä elämäntaparemontilla: jos suklaasta ja olohuoneen sohvasta on tullut turvaa ja onnen tunnetta tuovia ystäviä, niille ei tarvitse kääntää tyystin selkäänsä.

– Ei tarvitse nähdä itää läntenä eikä etelää pohjoisena. Järkevät, pienet ravitsemuksen muutokset ja aktiivisen liikunnan lisäämiset mahdollistavat sen, että diabeteksen riski pienenee huomattavasti. Muutaman hassun kilon laihtumisella voidaan pudottaa riskiä kymmeniä prosentteja, Vasankari sanoo.

– Jos elämäntavat ovat mielihyvän tuoja, sairaudet ovat mielipahan tuoja ja ongelmien aiheuttaja. Se ei tarkoita, että pitäisi mennä elintavoissa aasta ööhön.

Sairaudet tunnistetaan parhaiten fyysisistä tekijöistä, mutta henkinen puoli on yhtä oleellinen. Kakkostyypin diabeteksella on tunnistettu olevan yhteyttä masennukseen, ja toisaalta masentuneella voi masennuksen vuoksi olla riski saada diabetes. Vasankari on vakuuttunut, että elintapojen järkevällä muuttamisella on mahdollista päästä päinvastaiseen eli hyvän kierteeseen: kun vointi on elinvoimainen, arjessa jaksaminen ja elämänlaatu paranevat.

– Missään nimessä asia ei mene niin, että kun syö epäterveellisesti ja liikkuu vähän, on kivempaa. Lääkärinä olen monta kertaa havainnut, että ihminen havahtuu siihen, että kun hän pystyy vähän muuttamaan elintapoja, se onkin hänen kannaltaan hyvä.

Metabolinen oireyhtymä MBO

1. MBO:ssa yhdellä henkilöllä on useita sydänpotilailla tavattavia oireita: keskivartalolihavuus ja vähintään kaksi neljästä muusta tekijästä, jotka ovat kohonnut veren triglyseridipitoisuus, alhainen HDL-kolesteroli, kohonnut verenpaine ja kohonnut verensokeri.

2. Diabetes on yksi MBO:n mahdollisista oireista, mutta välttämättä MBO:sta kärsivä ei ole diabeetikko.

3. Lisää huomattavasti muun muassa sydän- ja aivoinfarktien riskiä.

4. Yleisyyttä ei tiedetä tarkasti, sillä eri tutkimuksissa on eri kriteerejä ja otantaryhmiä.

Lähteet: Mehiläinen, tohtori Tommi Vasankari

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt