Kärsitkö sinäkin salakavalasta ahdistuksesta? 6 merkkiä, joista tunnistat ”korkean toimintakyvyn” ahdistuneisuuden - Terveys - Ilta-Sanomat

Kärsitkö sinäkin salakavalasta ahdistuksesta? 6 merkkiä, joista tunnistat ”korkean toimintakyvyn” ahdistuneisuuden

Kynsien pureskelu, hermostunut jalan naputtelu. Joskus pienet merkit paljastavat ahdistuksen.

Julkaistu: 4.11.2016 15:26

Ahdistus jää usein piiloon hyvän toimintakyvyn alle ja nakertaa elämänlaatua salakavalasti. Jopa 70 prosenttia ei hae hoitoa.

Sormi naputtaa pöytää, sydän pamppailee, rintaa puristaa, huolet kiertävät kehää päässä. Ahdistaa, mutta et silti hae hoitoa, sillä kaikki on hallinnassa. Päällisin puolin.

Jos kuulostaa tutulta, saatat kärsiä salakavalasta ja yleisestä ahdistuneisuusoireilusta, joka piiloutuu hyvän toimintakyvyn taakse. Oireilua kuvaa englanninkielinen termi High Functioning Anxiety. Suomeksi se kääntyy suunnilleen korkean toimintakyvyn ahdistukseksi.

Lääketieteen tohtori Suoma Saarnin mukaan oireilu on yleistä. Suomessa arviolta 4–5 prosenttia on sairastanut jotain ahdistuneisuushäiriötä viimeisen vuoden aikana.

– Ahdistuneisuushäiriöt ovat hirveän alihoidettuja. Melkein 70 prosenttia niistä, joilla diagnostiset kriteerit täyttyvät, eikä hakeudu hoitoon, Saarni kertoo.

Saarnin mukaan suurin osa ei tunnista oireitaan, vaan koettaa pärjäillä päivästä toiseen. Oireita ei pitäisi vähätellä: ahdistuneisuushäiriö voi kestää hoitamattomana hyvin pitkään.

Nämä kuusi merkkiä viittaavat korkean toimintakyvyn ahdistukseen:

1. Olet jatkuvasti kireä, pelokas tai ahdistunut

Pystyt käymään töissä, harrastat, nukut. Mutta silti jokin on pielessä: olo on jatkuvasti epämiellyttävän kireä tai ahdistunut.

Saarnin mukaan korkean toimintakyvyn ahdistuksesta kärsivä pelkää usein tulevansa vähätellyksi, onhan toimintakyky päällepäin hyvä.

– Ahdistuneisuushäiriöt aiheuttavat todella merkittävää ja salakavalaa elämänlaadun ja toimintakyvyn menetystä, Saarni muistuttaa.

2. Ahdistut asioista, joista suurin osa ei ahdistu

Ahdistuneisuushäiriöihin luetaan yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko. Lisäksi ovat määräkohteiset pelot, kuten korkean paikan ja hyönteisten pelko.

Varsinkin pelko-oireiseen ahdistuneisuuteen kuuluu se, että arkisetkin asiat aiheuttavat kauhua ja paniikkia.

– Mieli käy läpi jatkuvia kauhuskenaarioita ja sitä, miten niistä voi selvitä, Saarni kertoo.

3. Murehdit jatkuvasti

Yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön kuuluu valtavasti murehtimista. Kun yksi huoli on pois alta, mieli hakeutuu jo seuraavaan.

– Iso osa aivokapasiteetista menee uhkien käsittelyyn ja niistä huolehtimiseen. Se on jatkuva ylimääräinen mylly.

Huolet ovat yhtä ylimitoitettuja kuin pelotkin. Saatat tiedostaa sen, mutta et pysty lopettamaan.

4. Sinulla on fyysisiä oireita, joihin tavalliset hoidot eivät tehoa

Saarnin mukaan moni ahdistuspotilas tulee vastaanotolle fyysisien oireiden takia, ja sellaisina niitä myös hoidetaan. Oireet eivät kuitenkaan helpotu tavallisella hoidolla, kun ne johtuvat ahdistuksesta.

– Ahdistus voi aiheuttaa esimerkiksi hengenahdistusta, tykytystä, puutumista, pistelyä, huimausta, kipua, kuolemanpelkoa. Yleistä on, että ihmiset kertovat painontunteesta rinnalla.

5. Välttelet asioita, joita olet aiemmin tehnyt

Saarnin mukaan ahdistuneet kehittävät itselleen monenlaista välttämiskäyttäytymästä, jotta ahdistavat tilanteet tuntuisivat siedettävämmiltä.

– Moni myös selittelee toimintaansa. Jätän menemättä sukujuhliin, mutta en pidä sukulaisista muutenkaan. Tai koska pelkään julkisia, pyöräilen töihin, vaikka matkoihin menisi kaksi tuntia.

Vaaranmerkki on, jos alkaa järjestellä elämänsä ahdistuneisuuden ehdoilla.

6. Alat syrjäytyä

Varsinkin pelko-oireiset ahdistuneisuushäiriöt altistavat syrjäytymiselle, sillä ne voivat tehdä puhelimella soittamisestakin ylivoimaista. Ahdistus ja eristäytyminen altistavat sekä yhdessä että erikseen myös masennukselle.

– Tässä on myös riski, että alkaa lääkitä oireita alkoholilla. Jos kauppaan meno pelottaa, otan rohkaisuksi 2 olutta, kahen viikon päästä määrä voikin olla jo 4 olutta.

Näin haet apua

”Korkean toimintakyvyn” ahdistus voi tarkoittaa sitä, että ihmisellä on paljon oireita, mutta ne eivät täytä sairauden kriteerejä. Toinen vaihtoehto on, että ihmisellä on diagnosoimaton ahdistuneisuushäiriö.Saarni kannustaa hakemaan apua, jos se tulee edes mieleen. Aina ei vaadita pitkää terapiaa, lyhytpsykoterapiasta tai nettipohjaisesta terapiastakin voi olla apua.

– Eikä aina tarvitse hakea apua terveydenhuollon kautta. Viime vuosina on tullut hirveän paljon myös oma-apukonsteja. Esimerkiksi Mielenterveystalo on todella hyvä resurssi, siellä on ammattilaisten tuottamaa tietoa, testejä ja tietoa siitä, mitä kautta voi hakea apua.

Mitä aikaisemmin alkaa hoitaa oireita, sitä nopeammin pystyy oppimaan uusia keinoja hoitaa ahdistusta. Silloin taudin kulku saattaa kääntyä kokonaan.

– Ketä tahansa ahdistaa toisinaan pitkään ja hankalasti, mutta sille ei tarvitse antaa periksi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?