Koulukiusaaminen vei Sannan, 25, aikuisena terapiaan: ”Olin tottunut ajattelemaan, että kaikki vihaavat minua” - Terveys - Ilta-Sanomat

Koulukiusaaminen vei Sannan, 25, aikuisena terapiaan: ”Olin tottunut ajattelemaan, että kaikki vihaavat minua”

Sanna on monen entisen kiusaajansa Facebook-kaveri, mutta luokkakokouskutsusta hän kieltäytyi kohteliaasti. Teot eivät unohdu.

Sanna on monen entisen kiusaajansa Facebook-kaveri, mutta luokkakokouskutsusta hän kieltäytyi kohteliaasti. Teot eivät unohdu.

Julkaistu: 28.9.2016 19:12

Koulukiusaaminen jättää usein syvemmät arvet kuin fyysinen väkivalta. Sanna kamppailee hylkäämisen pelon kanssa vieläkin.

Huorittelua, syrjintää. Sanna, 25, joutui kiusaajien silmätikuksi välittömästi, kun hän aloitti tokaluokkalaisena uuden ala-asteen.

– Mitään fyysistä en kokenut, mutta henkistä, kattavaa väkivaltaa kyllä, Sanna kertoo.

Kiusaajat tarttuivat etenkin Sannan äidin katolilaisuuteen: Sanna ei istunut uskonnontunneilla muiden kanssa. Luokkakavereiden mielestä Sanna oli ”jutsku”, joten häntä ei kutsuttu synttäreille.

– Olin kirjoittanut ala-asteen päiväkirjaani, että poika haukkui minua koko päivän huoraksi enkä tiedä mitä se tarkoittaa, paitsi sen, että se ei ole kohteliaisuus.

Kiusaaminen jätti niin syvät arvet, että Sanna on joutunut käymään traumoja läpi aikuisena terapiassa.

– Eteenpäin olen päässyt, mutta yli en. On vaikea kuvitella päivää, jona kiusaaminen ei enää vaikuttaisi. Ei sellaista unohda.

Jopa pahempaa kuin hyväksikäyttö

Koulukiusaaminen jättää usein syvemmät arvet kuin hyväksikäyttö ja fyysinen väkivalta. Turun yliopiston viimevuotisen tutkimuksen mukaan lapsuudessa kiusatuilla on lähes kaksinkertainen riski sairastua mielenterveyshäiriöihin nuorena aikuisena.

Tutkimusten mukaan kiusatuilla on myös muita enemmän päihteiden liikakäyttöä, heikompi stressinsietokyky ja kohonneet tulehdusarvot.

Kiusattu jää usein yksin. Moni pitää syrjimistä normaalina kasvurituaalina. Erityisen pulmallista puuttuminen on, jos kiusaamisessa on mukana opettaja. Näin kävi myös Sannalle.

Opettajakin oli mukana

Erään luistelutunnin jälkeen Sanna joutui jäämään pukuhuoneeseen etsimään pipoa ja hanskoja, jotka luokan pojat olivat piilottaneet. Opettaja näki Sannan juoksevan ratikkapysäkille, mutta ei pidätellyt kuskia, vaan nousi ratikkaan ja antoi Sannalle jälki-istuntoa myöhästymisestä.

– En voinut valittaa, koska se oli minun sanani opettajaa vastaan. Jäin lopulta täysin yksin.

Tilanne kärjistyi kohti ala-asteen loppua. Sanna oli helppo kohde. Hän tiedosti jo pienenä olevansa erilainen, herkkä ja itsepäinen. Paha olo sai tunteen kärjistymään. Kun Sanna ei istunut urheilu- tai selloharjoituksissa, hän luki yksin.

Kiusaaminen loppui viidennellä luokalla, kun Sanna muutti perheineen ulkomaille.

– Siinä vaiheessa olin jo tottunut ajattelemaan, että kaikki vihaavat minua. Päätin, että en enää välitä: esitän, että millään ei ole väliä. Minusta tuli aggressiivinen, jopa koppava, Sanna kertoo.

  ”Isoin pelkoni on yhä, että kiusaaja tuomitsee”

Voinko saada ystäviä? Olenko ärsyttävä? Pinttyneet ajatusmallit ovat Sannan seuralaisena edelleen, vaikka hän on ottanut aikuisena isoja harppauksia eteenpäin.

– Olin jo päälle parikymppinen ja opiskellut yliopistossa useamman vuoden, kun tajusin, että minulla on ihan oikeita ystäviä, jotka haluavat olla kanssani. Se oli sokki.

Vieläkin Sannan on vaikea uskoa, että hänen ei tarvitse esittää toisenlaista, jotta muut sietävät hänen seuraansa. Takaraivossa kummittelee pieni pelko siitä, että ystävät hylkäävät.

– Jos lapsena oppii, että on arvoton pikku kummajainen, siitä on vaikea oppia pois, Sanna pohtii.

Vasta viime vuosina Sanna on oppinut, että voi sanoa tuntemuksensa ääneen. Ivan sijaan reaktio on ollut sympatia.

Sanna on nykyään monen kiusaajansa Facebook-kaveri, mutta luokkakokouksesta hän kieltäytyi kohteliaasti.

– Ironista kyllä isoin pelkoni on edelleen se, että kun tulen kiusaamisen kanssa julki, kiusaaja ottaa yhteyttä ja tuomitsee.

–Olin kirjoittanut ala-asteen päiväkirjaani, että poika haukkui minua koko päivän huoraksi enkä tiedä mitä se tarkoittaa, paitsi sen, että se ei ole kohteliaisuus.

–Olin kirjoittanut ala-asteen päiväkirjaani, että poika haukkui minua koko päivän huoraksi enkä tiedä mitä se tarkoittaa, paitsi sen, että se ei ole kohteliaisuus.