Moni sairastaa äkkikuolemia aiheuttavaa tautia tietämättään – 5 tärkeää faktaa sepelvaltimotaudista

Julkaistu:

Sydän
Suomalaisista 200 000 sairastaa sepelvaltimotautia – ja vielä useampi tietämättään. Yleisyydestä huolimatta tautiin liittyy vääriä käsityksiä.

1. Merkit voivat näkyä jo parikymppisenä

Sepelvaltimotauti ei ole nuorten sairaus, mutta siitä huolimatta asia voi olla ajankohtainen jo parikymppisenä.

– Sepelvaltimon tukkeutumista, joka aiheuttaa sydäninfarktin, edeltää ateroskleroosi eli valtimon kovettumatauti, joka kehittyy vuosien tai vuosikymmenten aikana, kertoo Turun yliopiston kardiologian professori Juhani Airaksinen.

– Jos tupakoi eivätkä elämäntavat ole muutenkaan suotuisat tai jos on geneettistä perimää, pieniä ateroskleroosista kieliviä rasvajuosteen alkuja on valtimoissa jo 20–30-vuotiaana.

2. Aiheuttaa yhä paljon äkkikuolemia

Vaikka sepelvaltimotauti kehittyy hyvin hitaasti, taudin ensimmäinen oire voi samalla olla myös viimeinen.

Juhani Airaksinen kertoo, että jopa neljäsosalla sepelvaltimotaudin ensioire on kova rintakipu, joka johtaa nopeasti kammiovärinään ja kuolemaan, ellei siihen puututa hyvin nopeasti.

– Yleisin äkkikuoleman syy on edelleen sepelvaltimon äkillinen tukkeutuminen. Tämä ei oikeastaan ole muuttunut 70-luvulta lähtien.

– Tämän vuoksi korostan, että aina kun tulee äkillinen rintakipukohtaus – eikä potilaalla ole esimerkiksi nitroja käytössään – pitää soittaa saman tien numeroon 112. Ensimmäinen tunti on hyvin vaarallinen.

Positiivistakin kehitystä 70-lukuun verrattuna on tapahtunut: äkillisiä kuolemantapauksia tapahtui silloin paljon 40–50-vuotiaana.

– Keski-ikä sepelvaltimotautikohtaukseen kuolleilla on noussut huomattavasti, ja se on ennaltaehkäisyn – muun muassa tupakoinnin vähenemisen – ansiota.

3. Varo itseoppineiden neuvoja: älä jätä lääkkeitä

Ateroskleroosin etenemistä ehkäistään statiini-lääkityksellä. Juhani Airaksinen kertoo, että vaikka valtimoiden kovettumisen vaarat ovat tiedossa, juuri kolesterolilääke statiinien käytössä näkyy selvimmin potilaiden motivaation vaihtelu.

– Tanskalaistutkimuksen mukaan statiinien käyttö hiipuu tai nousee sen mukaan, kirjoitetaanko niistä kielteisesti vai myönteisesti.

Kun asiantuntijoiden lisäksi neuvoja antavat itseoppineet, potilaalle jää helposti mieleen päällimmäiseksi epäilys.

– Sitten kun tulee jokin vaiva, hän voi mieltää, että tämä johtuu nyt statiineista ja lopettaa lääkkeen käytön, vaikka oire todellisuudessa johtuisi hänen sairaudestaan.

– Useinhan käy niin, että kun lääkkeen käytön lopettaa vaivan ollessa pahimmillaan, vaiva on muutenkin loppumassa – mutta potilaalle syntyy mielikuva, että se johtui lääkkeestä.

Helsingin Sanomat kertoi vuosi sitten, että Hyksin hoitamista infarktipotilaista 62 prosenttia tiesi sairastavansa sepelvaltimotautia jo ennen sydänkohtausta. Silti heistä puolet tupakoi, ja vain kolmannes käytti kolesterolia alentavia statiineja.

– Osa potilaista suhtautuu kolesterolilääkitykseen hyvin varautuneesti eikä halua käyttää lääkkeitä, Hyksin Sydän- ja keuhkokeskuksen johtaja Markku S. Nieminen sanoi lehdelle.

Hänen mukaansa myös erilaiset ravitsemusnäkemykset ovat vaikuttaneet potilaisiin.

– Viime vuosina käyty ravitsemuskeskustelu on ollut ristiriitaista, ja se näkyy vastaanotolla, Nieminen totesi.

4. Ohitusleikkaus ei ole ihmehoito

Itsehoidossa olisi professorin mukaan monella tsemppaamisen paikka esimerkiksi pallolaajennuksen jälkeen.

– Aika tyypillinen sepelvaltimopotilas on sellainen, että kun hänen ahtaumansa hoidetaan pallolaajennuksella eikä sen jälkeen ole mitään vaivaa, hän unohtaa vuoden, parin sisällä koko asian ja suhtautuu kuin olisi hammaslääkärissä käynyt, Juhani Airaksinen kuvailee.

– Ohitusleikattujen korviin sana ’leikkaus’ taas voi kuulostaa siltä, että nyt on kaikki paha otettu pois.

Tällaiset mielikuvat voivat pahimmillaan olla jopa hengenvaarallisia. Airaksinen korostaa, että omilla elämäntavoilla on aina merkitystä, ja esimerkiksi tupakointi on suuri vaaratekijä.

– Silti moni, joka on infarktin jälkeen tumpannut, aloittaa uudelleen, kun vointi on hyvä.

5. Suoni ei repeä liikunnasta

Sepelvaltimotautipotilaita kehotettiin vielä 2000-luvun alussakin varomaan liikuntaa ja noudattamaan pulssirajoja.

– Koko ajan on kuitenkin tullut enenevästi tietoa, että liikunta on lääkettä sepelvaltimotautipotilaalle ja yksi tärkeä osa hoitoa.

– Tutkimusten mukaan säännöllinen liikunta vähentää keski-ikäisen kuoleman vaaraa noin kolmanneksella, ja sydänpotilailla se lisäksi vähentää sepelvaltimotaudin oireita, Juhani Airaksinen oikaisee.

Pelko suonten repeämisestä liikkuessa pallolaajennuksen jälkeen on professorin mukaan myös turha.

– Toisinaan kysellään, uskaltaako golfia mennä pelaamaan. Kyllä uskaltaa! Pallolaajennuksessa käytettävä paine on aivan toista luokkaa, se tehdään jopa kahdenkymmenen ilmakehän paineella. Liikunta päinvastoin on suonille hyväksi, koska veren reipas virtaus suonissa vahvistaa niitä.

Lähteet: Kardiologia (Duodecim) sekä Sydänliitto ja Terveyskirjasto.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt