”Ennen huimausta Midas-terrieri nuuskuttaa korviani”

Julkaistu:

Palveluskoira
Timo Heinon mukaan kuulokoira Midas osaa ennakoida huimauksen tulon.
On eräitäkin asioita, joihin kaksi ja puolivuotiasta Midasta ei tarvitse käskeä.

Kuulokoiraksi koulutettu amerikankarvatonterrieri kertoo Timo Heinolle esimerkiksi sen, kun puhelin ja ovikello soivat. Äskettäin, kun sen isäntä oli kipeänä, Midas oppi toimimaan myös kuumemittarin piippauksen kuullessaan.

Haastattelun aikana koira istuu isäntänsä oikealla puolella, korvat pystyssä.

Kun puhelin soi, Midas rapsuttaa Heinon reittä etutassuillaan.

– Sen kouluttaminen kesti kaikkine testeineen vajaan vuoden verran. Halusin Midakselle virallisen kuulokoiran tittelin, jotta meillä on lupa liikkua missä vaan.

Heino kehuu koiransa tottelevaisuutta ja sitä, että Midaksen fokus säilyy kirkkaana hektisissäkin tilanteissa.

– Midas ohjaa minut rohkeasti jopa metroon. Siltä puuttuu pelkokerroin.


TIMO Heino työskenteli it-alalla projektijohtajana siinä vaiheessa, kun hänen kuulonsa alkoi heiketä.

Alle nelikymppistä miestä alkoi huimatakin, mutta vei aikansa ennen kuin Ménièren tauti diagnosoitiin.

Tällä hetkellä Heino, 44, on poissa työelämästä kuulo-ongelmien ja kierrehuimauskohtausten takia.

Kun huimaus iskee, hän ei erota, missä on taivas, missä maa. Kohtaukset voivat kestää tuntejakin ja niitä tulee monesti viikossa.

– Nykyisin, jos minua alkaa huimata vaikka kaupassa, voin pyytää Midaksen eteeni ja saan siitä tasapainoani tukevan keskipisteen.

Ennen kuin Midas valmistui tehtäväänsä, Heino käytti kyynärsauvaa liikkumisensa tukena. Kuulokoiransa kanssa hän pärjää ilmankin, ja koira on kasvattanut isäntänsä askelmäärää.

– Midas on sellainen ilopilleri, että se saa minutkin ylös sohvalta.

 

Minusta tuntuu, että Midas osaa jollain tavalla ennakoida huimauksen tulon, sillä ennen huimausta se yleensä nuuskuttaa korviani.

Kuulokoira pysyy isäntänsä rinnalla silloinkin, kun Heino on makuulla huonovointisuuden takia.

– Minusta tuntuu, että Midas osaa jollain tavalla ennakoida huimauksen tulon, sillä ennen huimausta se yleensä nuuskuttaa korviani – aivan kuten monet epialepsiakoirat reagoivat jo ennen kuin niiden omistaja saa kohtauksen.

Koko Heinon perhe luottaa Midakseen.

– Vaimoni on sanonut, että hänellä on nyt rauhallisempi ja levollisempi mieli.


KOIRAN Heinot hankkivat alun perinkin siksi, että siitä voitaisiin kouluttaa Timon tuki.

– Amerikankarvatonterrieri oli ainoa rotu, josta kaksi aikuistumassa olevaa, mutta vielä kotona asuvaa lastamme eivät saaneet allergiaoireita.

Vaikka Timo ja Midas ovat lähes erottamattomia, Midas lähtee lenkille Timon vaimon Sarinkin kanssa.

– Silloin se käyttäytyy ihan eri tavalla kuin minun kanssani. Ja aina kun siltä otetaan kotona valjaat pois, Midas tietää, että se voi purkaa energiaansa leikkimiseen.

Timo Heino voi välillä irrottautua kuulolaitteistaan Midaksen ansiosta.

– Tiedän, että jotkut nukkuvat kuulokojeen kanssa, mutta minä en osaa – ja kuulokojeiden kanssa on aika raskasta silloinkin, kun ympärillä on paljon hälinää.

Midas ei ole heittäytynyt kertaakaan tekemättömäksi, mutta jos eläimen työinto loppuisi, ei sitä voisi pakottaa tehtäväänsä.

Kuulo- ja tukikoirien koulutuksessa ei rangaista koiria, vaan oppimista tapahtuu palkitsemisen avulla.

– Silloin, kun koira ei toimi toivotulla tavalla, palkkio jätetään pois.

Haastattelua rauhallisesti seuraava koira saa isännältään kinkunpalasia.

– Midaksen herkut vaihtelevat. Välillä se tykkää eniten kanasta.

Myös diabeetikoille ja epileptikoille

Timo Heinon Midas on kolmaskymmenes Suomessa koulutettu, diplomin saanut kuulokoira.

– Kuulo- ja muiden tukikoirien kysyntä on lisääntynyt valtavasti, mutta esimerkiksi meillä on resursseja kouluttaa vain kymmenen-kaksikymmentä koiraa vuodessa, Kuulo- ja tukikoirien yhdistyksen puheenjohtaja Kristiina Torp kertoo.

Suomen ensimmäiset kuulokoirat hyväksyttiin tehtäväänsä parikymmentä vuotta sitten.

– Meillä koirat ovat useimmiten kuulo-ongelmaisten, eivätkä täysin kuurojen kumppaneita, kuten Briteissä, missä kuulokoiria on koulutettu pisimpään ja ne ovat yleisiä.

Kuulo- ja tukikoirayhdistys on alkanut kouluttaa tukikoiria myös diabeetikoille ja epileptikoille.

– Suosittelemme tukikoiriksi melko pieniä rotuja, kuten villakoiria, mutta olemme kouluttaneet jonkin verran myös noutajia.

Epilepsia- ja diabeteskoirien koulutus kestää pidempään kuin kuulokoirakoulutus, sillä hajuihin reagoiminen on koirille ääniin reagoimista haastavampaa.

Diabeetikon tukikoira ilmaisee omistajalleen liian korkean ja matalan verensokerin. Epileptikon tukikoira taas joko varoittaa lähestyvästä kohtauksesta kertoo jo alkaneesta kohtauksesta ympäristölle.

Tukikoirat hankitaan itse toisin kuin esimerkiksi sokeiden avustajakoirat, jotka Invalidiliitto omistaa ja joiden ylläpidosta liitto vastaa.

Suomen kuulo- ja tukikoirayhdistykseltä kysellään koulutusta myös mielenterveysongelmaisten tukena toimiville koirille.

– Me emme sellaista järjestä, mutta olen kuullut, että jossain päin on koulutusta ainakin mielenterveystyötä tekevien tukihenkilöiden apulaisina toimiville koirille, Kristiina Torp sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt