Raportti: Rajoitukset eivät vähennä alkoholihaittoja – maksakirroosi on Suomessa yleisempi ongelma kuin vapaan viinan maissa - Terveys - Ilta-Sanomat

Raportti: Rajoitukset eivät vähennä alkoholihaittoja – maksakirroosi on Suomessa yleisempi ongelma kuin vapaan viinan maissa

Tiukan alkoholipolitiikan maissa maksakirroosikuolleisuus on suurempi kuin vapaasti alkoholia myyvissä maissa.

Suomen kulutus on laskevalla länsieurooppalaisella tasolla, mutta juomatavat rajumpia, tuore raportti luonnehtii.­

18.8.2016 16:06

Maailman terveysjärjestön WHO:n tilastoihin perustuva tieto on kirjattu Newsbrokersin vasta valmistuneeseen raporttiin Olut ja viini eurooppalaisissa ruokakaupoissa.

Raportin toimittaneet Mika Horelli ja Jukka Keitele kirjoittavat, etteivät tiukka alkoholipolitiikka ja runsaat rajoitukset automaattisesti poista tai vähennä alkoholihaittoja.

Raportissa kiinnitetään huomiota erityisesti WHO:n tilastoihin. Niistä käy ilmi, että esimerkiksi maksakirroosi on yleisempi sairaus tiukan alkoholipolitiikan Suomessa kuin vapaammin alkoholiin suhtautuvissa verrokkimaissa.

Sellaisiksi tekijät ovat poimineet Tanskan, Saksan ja Hollannin.

Kaikissa näissä maissa alkoholin kulutuslukemat ovat laskusuunnassa.

Mitä kävikään Sveitsissä?

Vertailuun he ottivat myös Sveitsin, jossa 125 vuotta kestänyt alkoholin yksinmyyntioikeus kumottiin 2012 kansanäänestyksellä. Myös siellä kulutus jatkaa laskuaan.

Raportissa on käytetty alkoholihaitoista ainoastaan WHO:n maksakirroositilastoja, koska ”muut alkoholihaitat tilastoidaan arvioperusteisesti, ja siihen liittyy keskenään erilaisia poliittisin perustein valittuja laskentamalleja, jotka ovat tekijöiden mukaan vertailukelvottomia.

Suomessa keskustelu jumittunut

Raportti kärjistää näin:

Siinä, missä Suomessa edelleen näkyvin keskustelu käydään prosenttien, veroluokkien ja kieltojen ympärillä, muualla Euroopassa ruokakauppojen asiakkaita kohdellaan aikuisina ja hemmotellaan viinien hinta- ja laatukilpailulla.

Suomea vapaamman alkoholipolitiikan maissa olut ja viini katsotaan peruselintarvikkeiksi ja julkista humaltumista pidetään sosiaalisena häpeänä, kirjoittajat tähdentävät.

Verrokkimaiksi poimituissa Tanskassa, Hollannissa, Saksassa ja Sveitsissä alkoholijuomien hinnat ovat olennaisesti Suomea alempia, keskimäärin reilusti alle puolet Suomen tasosta.

 Kun juomat on haettava erikseen Alkosta, se erottaa kulutuksen arkisesta elintarvikekäytöstä määrätietoiseksi projektiksi.

Monopolimaista Norjassa kulutus on vain puolet Suomen ja Ruotsin tasosta, maksakirroosit vain murto-osa, mutta alkoholin ongelmakäyttäjiä on WHO:n mukaan enemmän. Norjan tiukasti uskonnollisen raittiusliikehistorian vuoksi se on niin oma maailmansa, ettei sitä voi raportin laatijoiden mielestä käyttää varsinaisena verrokkimaana, mutta he mainitsevat sen siksi, että se kertoo miten kulttuuri ja sosiaalihistoria vaikuttavat juomatapoihin.

Suomen kulutus on laskevalla länsieurooppalaisella tasolla, mutta juomatavat rajumpia ja epätasaisempia kuin verrokkimaissa Norjaa lukuun ottamatta. Kun juomat on haettava erikseen Alkosta, se erottaa kulutuksen arkisesta elintarvikekäytöstä määrätietoiseksi projektiksi.

Ongelmakäyttäjiksi WHO ilmoittaa Suomessa 11,5 prosenttia miehistä ja 2,8 prosenttia naisista. Suomessa ongelmakäyttäjien osuus on suurempi kuin vapaan alkoholipolitiikan maissa.

Suomessa maksakirroosien määrä on miehillä 28,5 sataatuhatta kohden ja naisilla vastaava suhde on 10/100 000: Lukemat ovat olennaisesti suurempia kuin vapaan alkoholipolitiikan maissa.

Alla olevassa WHO:n tilastossa (2014) näkyy maksakirroositapaukset sataatuhatta henkilöä kohden:

* THL:n mukaan suomalaisten kokonaiskulutus 2015 laski 10,8 litraan puhdasta alkoholia henkilöä kohden.

Vapaamman alkoholipolitiikan maissa, joissa alkoholijuomat saa päivittäistavarakaupasta, on WHO:n tilastojen mukaan vähemmän ongelmakäyttäjiä ja vähemmän maksakirroosia kuin holhotussa Suomessa siitä huolimatta, että niissä juodaan lähes yhtä paljon tai enemmän kuin Suomessa.

WHO:n mukaan miespuolisia ongelmakäyttäjiä yllä olevaan taulukkoon kootuista maista löytyy ylivoimaisesti eniten Venäjältä. Sen jälkeen tulevat Sveitsi, Ruotsi ja Suomi. Naisissa Norja, Venäjä ja Ruotsi ovat omalla tasollaan.

Suomalaiset osaavat tilastoida tehokkaasti

Alkoholikuolemia sataatuhatta asukasta kohden on tilastoitu seuraavasti:

Tiukan sääntelyn maat (viini ja viina monopolikaupoissa, vain olut maitokaupassa, korkea hinta):

Suomi 7,55

Ruotsi 3,74

Lievän sääntelyn maat (viinaa maitokaupassa ja huokea hinta):

Tanska 10,54

Saksa 4,59

Sveitsi 2,49

Hollanti 1,10

Ongelmakäyttäjiksi WHO ilmoittaa Suomessa 11,5 prosenttia miehistä ja 2,8 prosenttia naisista.­

Tekijät huomauttavat raportissaan, että suomalainen tilastointi on maailman huippua siinä suhteessa, että täällä tilastoidaan alkoholikuolemaksi mistä tahansa syystä johtunut kuolema, jos vainajasta löytyy vähänkin alkoholia.

Suomessa alkoholilainsäädännön uudistuksen odotetaan muun muassa tuovan 5,5 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävät panimotuotteet päivittäistavarakauppoihin. Tällä hetkellä raja on 4,7 prosenttia.

Alun perin ensi vuoden alkuun kaavaillun uudistuksen valmistelu on viime viikkojen tietojen perusteella tökkinyt, mikä siirtänee lain voimaantuloa.

Koska raportin tilaaja on Päivittäistavarakauppa ry, saattaa se herättää kysymyksiä tilaustyöstä.

Tekijät korostavat, että tiedonhankinta on tehty täysin riippumattomasti ja se on syntynyt yksinomaan haastattelujen ja raportissa mainittujen lähteiden perusteella.

Newsbrokers on 2010 perustettu kansainvälisesti toimiva suomalainen informaatioyritys.

Lisäys artikkeliin: Raportti tuli vapaasti ladattavaksi torstaina illalla 18. elokuuta 2016.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?