Maidon maine terveysjuomana on kärsinyt – mitä sanovat asiantuntijat? ”Enempi ei välttämättä ole parempi”

Julkaistu:

maito
Maidon maine terveysjuomana ei ole enää niin puhtoisen valkoinen kuin aiemmin. Sen sijaan hapanmaitotuotteilla vaikuttaa olevan terveydelliset valttikorttinsa.

MAIDON kulutus on laskenut tasaisesti viime vuosikymmeninä. Nykyään 15–35 prosenttia suomalaisista ikäryhmästä riippuen kieltäytyy maidosta, selviää THL:n tiedoista. Laktoosi-intolerantteja on Suomessa noin 18 prosenttia.

Samaan aikaan vaihtoehtoiset valinnat lehmänmaidolle – kuten soijamaito, kookosmaito, mantelimaito, riisimaito ja kauramaito – ovat kasvattaneet myyntiään räjähdysmäisesti.

Aikuisten ei kannattaisi nauttia ylettömästi maitotuotteita, neuvoo Harvardin yliopiston ravintotutkimusosaston johtaja Walter Willett. Maitotuotteiden suuri kulutus voi Willettin mukaan nostaa naisilla rintasyöpä- ja miehillä eturauhasen syövän riskiä.

 

Kaikki evidenssi huomioiden maitotaloustuotteet ovat terveellisempi proteiinin ja suojaravintoaineiden lähde kuin esimerkiksi prosessoitu liha.

Varmaa syytä tähän ei tiedetä, mutta Willett epäilee, että maidon aiheuttamat riskit kumpuavat meijerituotteiden sisältämistä hormoneista, laktoosista tai jopa kalsiumista. Kalsiumia kannattaisi Willettin ohjeistuksen perusteella syödä korkeintaan tuhat milligrammaa päivässä. Lasi maitoa sisältää noin 240 milligrammaa kalsiumia.


YHDEN laajamittaisimman maidon terveystutkimuksen teetti Uppsalan yliopisto vuonna 2014. Tässä tutkimuksessa – jossa oli osallisena yli 100 000 ihmistä 11–20 vuoden ajanjaksolla – ilmeni, että tutkittavilla esiintyi sitä suuremmalla todennäköisyydellä luunmurtumia, mitä enemmän he kuluttivat maitoa.

Eniten maitoa juoneet kuolivat todennäköisemmin koejakson aikana verrattuna maitoa vähemmän kuin lasillisen päivässä juoneisiin. Tutkijat arvioivat, että pääsyyt yllättäviin tuloksiin löytyvät galaktoosista – joka on osa maitosokeria eli laktoosia – sekä maidon hormonaalisista ominaisuuksista.


MAIDON terveysvaikutuksista löytyy tutkimustuloksia suuntaan jos toiseen, muistuttaa laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen. Hän selvittää, että maitotuotteet suojaavat tutkimusten perusteella jonkin verran kakkostyypin diabetekselta ja aivohalvaukselta.

Laajassa kuvassa voidaan Laatikaisen mukaan todeta, että maito ei ole myrkkyä, joskaan ei mikään elämän eliksiirikään.

–Silti malttia maitotuotteiden käyttöön. Enempi ei välttämättä ole parempi, Laatikainen kertoo.

Maitotuotteiden yhteydessä tärkein taikasana on kalsium. Tämä hivenaine toimii hampaiden ja luuston rakennusaineena ja lisäksi sillä on suuri rooli verenhyytymisessä, hermoviestinnässä ja lihasten supistumisessa.


KALSIUMINLÄHTEINÄ maitotuotteet ovat ehdottomassa valiosarjassa, mutta kalsiumia saa huomattavasti myös esimerkiksi lehtivihanneksista, soijapavuista ja pähkinöistä. Myös kasvipohjaisissa maidoissa kalsiummäärät ovat yleensä täsmälleen samat kuin lehmänmaidossa, noin 120 milligrammaa 100 millilitraa kohti.

Maidon juontia perustellaan myös d-vitamiinin saannilla. Maito itsessään ei kuitenkaan sisällä juuri lainkaan d-vitamiinia, vaan sitä täytyy näihin tuotteisiin erikseen lisätä.

Maitoa ei tarvita mihinkään, vaikka se onkin hyvin monipuolinen ruoka-aine, selvittää ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm. Hänen mukaansa kohtuudella käytettynä maitotuotteet ovat kuitenkin pikemminkin hyvä kuin huono lisä ruokavalioon.

Suosi hapanmaitotuotteita

Hapanmaitotuotteet näyttäytyvät Uppsalan yliopiston tutkimusten perusteella terveellisinä vaihtoehtoina: näiden tuotteiden käyttö oli yhteydessä keskimääräistä alempaan murtuma- ja kuolemanriskiin. Hapanmaitotuotteissa on luonnostaan vähemmän maitosokeria verrattuna juotavaan maitoon.

Kypsytetyt juustot, kuten esimerkiksi edam- ja goudajuusto, sisältävät K2-vitamiinia, joka ehkäisee verisuonten kalkkiutumista. Ruotsalaistutkimusten mukaan eniten hyötyä on saatavissa, kun kypsytettyä juustoa syödään 60–80 grammaa päivässä.

Kypsytetyissä juustoissa laktoosi on lähes kokonaan hajonnut. Näin ollen kypsytettyjen juustojen syönnissä vältytään ikääntymistä mahdollisesti vauhdittavan galaktoosin saannilta.

Hapanmaitotuotteista, kuten jogurtista ja piimästä, on saatavissa muun muassa hyödyllisiä Lactobacillus GG- tai bifidobakteereja. Tutkimusten perusteella Lactobacillus GG pienentää muun muassa riskiä sairastua ripuliin, flunssaan ja atooppiseen ihottumaan. Sopiva määrä hapanmaitotuotteita on noin 1,5–2 dl päivässä.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt