Terveys

Luulitko paaston olevan vain hyväksi? Romahduttaa aineenvaihdunnan, nostaa verenpainetta

Julkaistu:

Paasto voi olla innostava lähtölaukaus laihdutukselle ja torjua jopa sairauksiakin. Samalla se saattaa olla vaarallista leikkiä hormoneilla.
Useissa kulttuureissa ihmiset ovat suosineet paastoa kehon ja mielen puhdistuskuurina. Nykyisin on tarjolla myös lukuisia kevyemmän sarjan paastoversioita, niin kutsuttuja pätkäpaastoja.

Viime vuosina useat tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että väliaikainen paasto – eli syömisen ja juomisen vähentäminen jaksoittaisesti – voisi olla hyväksi terveydelle.

Lyhytaikainen paastoaminen säännöllisesti noudatettuna alentaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpiin, selviää Cell Metabolism -lehdessä kesällä 2015 julkaistuista tutkimuksesta. Pätkäpaastot saattavat tutkimusten perusteella suojata aivoja Alzheimerin ja Parkinsonin taudin vaikutuksilta.

Tutkimuksia johtanut Los Angelesin yliopiston professori Valter Longo selvittää, että 2–4 päivän paastot voivat jopa käynnistää immuunijärjestelmän uudelleen poistaen vanhoja immuunisoluja ja luoden tilalle uusia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tämä prosessi voi Longon mukaan auttaa suojautumisessa soluvahingoilta, joita aiheutuu esimerkiksi ikääntyessä sekä kemoterapiassa.


YKSI parhaiten tunnetuista paastoamisen muodoista on niin kutsuttu 5:2 dieetti. Siinä syödään normaalisti viiden päivän ajan, mutta kahtena päivänä kaloriensaanti tiputetaan neljäsosaan normaalista tasosta. Paastopäivän kalorisaanti tarkoittaa naisilla noin 500 kilokaloria ja miehillä 600 kilokaloria.

5:2 paaston isän, tiedetoimittaja Michael Mosleyn mukaan tämä dieetti ei auta ihmisiä vain laihtumaan, vaan tarjoaa joukon myös muita terveyshyötyjä. Mosleyn mukaan tutkimukset osoittavat, että näin on saavutettavissa alempi verenpaine ja kolesterolitaso sekä parantunut insuliiniherkkyys.



Väitteitä paastojen terveyshyödyistä ei pidä pureksimatta niellä, sillä pitkän aikavälin tietoa paastojen terveysvaikutuksista ei ole. Esimerkiksi suositun 5:2-paaston osalta ei ole tutkimustietoa siitä, miten kaksi paastopäivää viikossa vuoden tai useita vuosia noudatettuna vaikuttaa terveyteen.

Vaikka Mosleyn mukaan ei olekaan olemassa näyttöä 5:2-paaston ja syömishäiriöiden yhteydestä, myös hän korostaa, että syömishäiriöstä kärsivien ei tulisi aloittaa pätkäpaastoja.


PAASTOAMISESSA piilee myös vakavia riskejä. The American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa ilmeni, että paastoaminen joka toinen päivä voi alentaa glukoosin sietokykyä ja romahduttaa aineenvaihdunnan.

Samassa lehdessä julkaistussa toisessa tutkimuksessa selvisi, että yhden aterian päivässä syöneet naiset saivat joitakin terveyshyötyjä, mutta samalla heillä oli myös huomattavasti kasvanut verenpaine sekä veren kolesterolitaso.

– Aterioiden välttäminen kiihdyttää stressihormoni kortisolin tuotantoa, jota kutsun aineenvaihdunnan pimeäksi valtiaaksi, toteaa hormoneihin erikoistunut lääkäri Sara Gottfried Huffington Post -lehdessä.

Gottfriedin mukaan varsinkin naiset näyttävät olevan erityisen haavoittuvia pätkäpaastojen vaaroille, kun kortisolitasot ovat koholla. Silloin kortisoli varastoi rasvaa epätoivotulla tavalla sekä hajottaa lihassoluja.

– Oletko ollut pätkäpaastoajien seurassa? Ei ollenkaan hauskaa seuraa!


TOISIN kuin yleensä luullaan, paasto ei ole aineenvaihduntaa tehostava tekijä. Päinvastoin, paastotessa aineenvaihdunta hidastuu, koska juuri mitään ei syödä, kertoo ravitsemusasiantuntija Patrik Borg.

Borgin mukaan tyypillinen aineenvaihdunnan hidastuminen on 300–400 kilokaloria päivää kohti. Aineenvaihdunta palautuu kuitenkin entiselleen, kun syöminen jälleen aloitetaan.

Monille paasto voi toimia piristävänä starttina laihdutusurakalle, sillä juuri paaston alussa paino yleensä kevenee nopeassa tahdissa.

Tämä kevennys ei ole kuitenkaan varsinaista laihtumista, huomauttaa ravitsemusfysiologian professori Riitta Korpela.

– Kyse on nesteen menetyksestä, suolen tyhjentymisestä ja lihasten pienentymisestä.

Puhdistumisen kokemusta selittääkin usein se, että paastotessa jää pois runsaasti prosessoitua ruokaa, jossa on haitallisia rasvoja ja lisättyä sokeria.

– Välttämällä näitä runsaskalorisia ja vähäravinteisia ruokia muutaman päivän ajan voi saada paljon aikaiseksi.

Jos paastoat, muista:

  • Paastoaikataulu ei ole minuutin tarkka. Suhtaudu paastoamiseen joustavasti. Voit myös vapaasti yhdistellä paastomenetelmiä.
  • Hyödynnä paastoaika työskentelyyn, seurusteluun ja harrastuksiin. Älä vietä aikaasi seuraavaa ateriaa odottaen.
  • Kun päätät paastojaksosi, kuvittele, ettei sitä koskaan tapahtunutkaan. Älä palkitse itseäsi paastoamisesta järkyttävällä mässäilymaratonilla.
  • Pyri pitämään energiansaantisi paaston aikana nollassa. Runsas vedenjuonti on erittäin suositeltavaa. Myös ravinnerikkaat vihannesmehut ovat hyvä vaihtoehto.
  • Paastoaminen ei ole suositeltavaa minkään sairauden vallitessa – eikä paastoamista tulisi käyttää keinona vaikea lihavuuden hoidossa. Myöskin raskaana olevien, imettävien, yli 70-vuotiaiden, alhaisen verenpaineen omaavien henkilöiden sekä syömishäiriöstä joskus kärsineiden tulisi pidättäytyä paastoamiselta.
Lähteet: Ravintovalmentaja Jussi Riekki, ravitsemusfysiologian professori Riitta Korpela

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt