Liian suuret proteiinimäärät ovat vieneet suomalaisia jopa sairaalahoitoon: ”Buumi aiheuttaa jo terveyshaittoja”

Julkaistu:

Proteiini
Liian suuret proteiinimäärät ovat vieneet suomalaisia jopa sairaalahoitoon.
Proteiinipatukoita, proteiinimuroja – ja jopa proteiinijäätelöä.

Viime vuosien proteiinibuumi on tuonut kauppoihin aivan uudenlaisia tuotteita ja saanut vanhan tutun rahkan myynnin pomppaamaan pilviin.

Samaan aikaan kun suomalaiset kuluttajat napsivat innolla entistä proteiinipitoisempia välipaloja, ravitsemusasiantuntijoita trendi jo huolestuttaa. Heidän mukaansa ei ole mitään järkeä lusikoida joka välissä rahkaa ja raejuustoa.

– Ravitsemusasiantuntijoilla ja lääkäreillä on huoli, että proteiinibuumi aiheuttaa jo terveyshaittoja, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Heli Kuusipalo.

Myös ravitsemusfysiologian professori Marja Mutanen Helsingin yliopistosta toteaa, että monet suomalaiset saavat proteiinia nyt liikaa.

– Jos syöt normaaleja aterioita, joihin kuuluu jokin proteiininlähde, ja otat niiden lisäksi väli- ja iltapalaksi rahkaa tai proteiinipatukoita, proteiinin määrä kasvaa helposti turhan suureksi. Samalla hedelmät ja marjat uhkaavat jäädä vähemmälle, koska proteiini tekee kylläiseksi, Mutanen sanoo.


Kuusipalo toteaa, että etenkin yksittäisissä kuluttajaryhmissä proteiinin saanti on varmasti jo liian suurta.

– Esimerkiksi kuntosalipuolella olen hiukset pystyssä katsellut, kuinka ihmiset syövät tiukaupalla kananmunia. Se ei todellakaan ole järkevää, vaikka kananmuna sinällään on hyvä ravintoaine. Kohtuus pitää olla tässäkin: sopiva määrä viikossa on 3–4 munaa eikä 24.

Kuusipalo tietää jopa tapauksia, joissa proteiinin liikasyönti on vienyt sairaalaan.

– Sisätautilääkärit ovat kertoneet, että on proteiinijauheiden syöjiä, joilla munuaisten toiminta on heikentynyt, ja heitä joudutaan hoitamaan sairaalassa. Mitään tilastoa tapausten vakavuudesta minulla ei ole, mutta sen tiedän, että niitä on nyt tämän uusimman proteiinibuumin aikana ollut.


SUOMALAISTEN ruokavaliota ja samalla proteiininsaantia on seurattu vuodesta 1972 lähtien viiden vuoden välein tehdyssä Finravinto-tutkimuksessa.

– Tänä aikana ei ole osoittautunut minkäänlaista proteiinipulaa. Seuraava tutkimus tehdään ensi vuonna, ja siinä näkynee se, minkä arkihavainnot ovat jo osoittaneet: proteiininsaanti on lisääntynyt, Heli Kuusipalo arvioi.

Asiantuntijoiden viesti on, että vaikka proteiini on laadullisesti hyvä ravintoaine, sitä ei määrällisesti pitäisi syödä liikaa.

Marja Mutanen kertoo, että suositeltu proteiinin määrä on reilu gramma kehon painokiloa kohden, mutta sen varsinainen tarve on pienempi: 0,6 grammaa.

Koska proteiininsaanti on ihmisen evoluution aikana ollut vähäistä ja satunnaista, elimistö on kehittynyt sellaiseksi, että se ”tunnistaa” proteiinit arvokkaiksi, ja ne imeytyvät hyvin tehokkaasti.

– Miljoonien vuosien aikana on pitänyt tulla toimeen aika vähillä jaksoilla proteiinia, kun syötiin juuria ja siemeniä, ja riistaa saatiin hyvin harvoin. Elimistömme ei siis ”mieti”, kuinka paljon proteiinia tarvitaan, vaan se ottaa kaiken, Mutanen selittää.

Proteiinit muodostuvat aminohapoista, jotka sisältävät muun muassa typpeä.

– Elimistölle typpi on myrkky, joka maksan ja munuaisten pitää poistaa. Tämän vuoksi ylenmääräinen proteiini on rasite, Mutanen sanoo.

Jotta munuaiset saavat typen poistettua, niiden täytyy lisätä myös veden eritystä. Virtsan kehittämiseksi on juotava enemmän, ja ihmiselle tulee kovempi jano.

– Jos proteiininsaanti vuorokaudessa alkaa mennä lähelle kahta grammaa painokiloa kohden, munuaiset joutuvat koville, koska niiden pitää aina saada typpi eritettyä.

Aluksi munuaiset selviävät liiasta proteiinista hyvin. Mutasen mukaan on kuitenkin näyttöä siitä, että jos hyvin runsasproteiininen dieetti vain jatkuu ja jatkuu, munuaisten kyky erittää typpeä voi alkaa heiketä ja seurauksena voi olla munuaisvaurio.

– Onneksi harva kuitenkaan jaksaa kuukausitolkulla tällaisia äärimmäisiä dieettejä. Usein kyseessä on muutamien viikkojen pyrähdys, josta elimistö kyllä selviää ihan hyvin.


ASIANTUNTIJOIDEN neuvo on, että proteiinibuumista huolimatta ruokavaliota tulisi arvioida kokonaisuutena.

– Ravinnon terveellisyyttä ei voi mitata pelkästään sillä, syötkö paljon proteiinia, vaan aina pitää tarkastella kokonaisuutta. Ihmiset eivät hahmota sitä, että peruspolttoaineemme on hiilihydraatti, eikä sitä saa rasvasta eikä proteiinista, Heli Kuusipalo sanoo.

Marja Mutanen muistuttaa, että elintarvikkeita markkinoidaan siinä missä muitakin tuotteita.

– Minusta ihmisten pitäisi ymmärtää, että runsasproteiinisia tuotteita markkinoidaan sillä, että ne tekevät elimistölle hyvää. Tavallisen terveen, vielä fyysisesti aktiivisessa iässä olevan, ihmisen kohdalla tämä on humpuukia. Proteiinipatukoista ja muusta lisätystä proteiinista on hyötyä ainoastaan niille iäkkäämmille ihmisille, jotka eivät jaksa määrällisesti syödä paljon eivätkä liikkua.
Katariina Pimiä

Näin proteiinia pitäisi syödä

1. Proteiinien saantisuositus on yli 2-vuotiailla ja aikuisilla 10–20 prosenttia ruoasta saatavasta kokonaisenergiamäärästä.

2.Yli 65-vuotiailla suositus on 15–20 prosenttia, ja energiansaannin vähetessä proteiinien osuuden tulisi vastaavasti nousta.

3. Painokiloa kohden proteiinien saantisuositus on 1,1–1,3 g/kg 18–64-vuotiaille ja 1,2–1,4 g/kg 65 vuotta täyttäneille.

4. Terveen ihmisen on turha laskea grammoja, sillä proteiinia saa tarpeeksi lautasmallia noudattamalla.

5. Mallin mukaan kala-, liha- tai munaruoan osuus lautasesta on noin neljännes. Sen voi korvata myös palkokasveja, pähkinöitä tai siemeniä sisältävällä kasvisruoalla.

Lähde: Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt