Psykiatrian professori Steve Peters kirjoittaa brittilehti The Telegraphissa varoitusmerkeistä, jotka kielivät, että tunne-elämä on ahdingossa.
Brittiläisen Sheffieldin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa työskentelevä Peters sanoo, että nämä oireet kehittyvät usein salakavalasti. Ihminen saattaa tottua niihin ja unohtaa, millaista elämä oli ennen niitä. Tällöin oireet alkavat tuntua tavalliselta käytökseltä.
Oireet ovat yksilöllisiä, mutta Steve Petersin mukaan lista voi auttaa kartoittamaan omaa mielenterveyttä ja sitä, tarvitseeko ulkopuolista apua.
Syitä näille oireille on monia. Peters kannustaa hakeutumaan lääkäriin, jos oma mielenterveys mietityttää yhtään. Voi olla, että kyseessä on sairaus, jota voidaan hoitaa sopivalla terapialla tai lääkityksellä.
Reagoit ylitunteellisesti
Haavoittuvaisessa tilassa ihminen reagoi usein tavallista herkemmin asioihin. Hän saattaa esimerkiksi purskahtaa itkuun tilanteessa, jolle olisi aiemmin kohauttanut olkiaan. Se voi olla merkki siitä, että on palamassa loppuun tai kärsii jostakin sairaudesta, sanoo Peters.
Paiskit ylitöitä
Ylityöt aiheuttavat usein stressiä, mutta Petersin mukaan myös stressaantuminen voi johtaa ylitöiden tekemiseen. Töihin hukuttautuminen saattaa kertoa esimerkiksi siitä, että pakoilee kotioloja tai ihmissuhteita, yrittää paikkailla huonoa itsetuntoa tai välttelee konflikteja tai muita käsittelemättömiä asioita.
Napsahtelet pikkujutuista
Jokainen tietänee sen tunteen, kun yliväsyneenä pienikin vastoinkäyminen tuntuu ylitsepääsemättömältä. Kun ihminen stressaantuu tai voi muuten huonosti, hänen sietokykynsä on koetuksella.
Turhautuneena viha on yleisempi reaktio kuin suru. Tyypillisesti ihminen purkaa kiukun kaikkein rakkaimpiin ihmisiin. Ajatusmalli on lähtöisin lapsuudesta, jolloin vanhemmat osasivat ratkaista ongelmat ja poistaa pahan olon. Aikuisena läheisin tyyppi on usein kumppani, ja ihminen odottaa tältä samaa kuin vanhemmilta aikoinaan.
Kuten yleensä sairaana, ihmisen muuttuminen voi kertoa, että jokin on pielessä. Jos luonne tai käytös muuttuu vahingolliseen suuntaan, on syytä tarttua ongelmaan.
Toisinaan muut ihmiset, kuten työkaverit, alaiset tai lapset, kiristävät hermoja. Peters neuvoo kehittämään selvitymismekanismeja, kuten varmaa omaa tilaa tai aikaa. Myös siitä voi olla huomattavasti apua, että pohtii, miten itseä ärsyttävät tyypit ajattelevat ja toimivat.
Kaikki tuntuu merkityksettömältä
Se, että tuntee elämän merkitykselliseksi, on tärkeää ihmiselle. Se esimerkiksi parantaa itsetuntoa. Tunne voi syntyä pienestäkin saavutuksesta.
Kun voi henkisesti huonosti, on vaikea nauttia asioista ja merkityksellisyyden tunne voi kadota. Silloin on harvoin apua siitä, että etsii nautintoa ja puskee itseään eteenpäin. Myös muut ihmiset saattavat sortua siihen ja hyvää tarkoittaen sysätä allapäin olevaa esimerkiksi aloittamaan uuden harrastuksen.
Tärkeintä on kuitenkin selvittää, mikä sairaus on kyseessä ja hoitaa sitä. Yleensä ilo ja into palaavat luonnostaan.
Tunteesi heittelevät
Nopeat tunteiden vaihtelut ilman mitään syytä tai pikkuasian vuoksi ovat merkki siitä, ettei kaikki ole kunnossa. Ihminen saattaa tuntea, ettei selviydy.
– Yksinkertaisin tapa puuttua tähän on jakaa tunteet jonkun sellaisen kanssa, joka auttaa suhteuttamaan asioita ja tarjoaa käytännön apua. Vaarallisinta on eristäytyä epävarmuuden tunteisiinsa, Peters kirjoittaa.
Avoin puhe omista tunteista antaa mahdollisuuden kuunnella itseä ja pohtia, mitä tehdä. Se voi Petersin mukaan vähentää pelkoja. Eikä toisen tarvitse aina olla ammattilainen. Kuuntelijaa saattaa puolestaan houkuttaa auttaa toista kertomalla, mitä tehdä. Enemmän apua on kuitenkin siitä, että toimii kaikupohjana tai kysyy kysymyksiä.
Alat kontrollifriikiksi
Kun ihminen menettää turvallisuuden tunteensa, hän alkaa usein kontrolloida ympäristöään, myös muita ihmisiä. Esimerkiksi oma epävarmuus voi saada pomon kontrolloimaan alaisiaan ja vaatimaan heiltä liikoja.
Rutiinit voivat tuoda turvan ja kontrollin tunnetta stressaavassa tilanteessa. Se ei kuitenkaan auta mielen sisäiseen turvattomuuden tunteeseen, sanoo Peters. Hänen mukaansa on tärkeää tunnistaa turvattomuuden tunteen oireet ja miettiä, mikä auttaisi paineen alla.
Sinusta tuntuu, etteivät muut arvosta sinua
Jos tuntuu, että muut eivät ymmärrä tai arvosta, mieli saattaa voida huonosti. Siitä seuraa usein turhautumista, mielipahaa ja itsetunnon heikkenemistä.
Ihminen, joka voi psykologisesti hyvin, hakee Petersin mukaan hyväksyntää itseltään tai pyytää avoimesti muilta palautetta. Kun voi huonosti, ei ehkä ole itsevarmuutta tähän tai pelkää muiden vastauksia.
Se, että muut kunnioittavat ja antavat tunnustusta, rakentaa itseluottamusta. Mikään vakuuttelu ei kuitenkaan auta, jos ihminen voi liian huonosti ottaakseen sen vastaan. Sairaus, kuten masennus, pitää hoitaa, jotta se ei valtaa ajatuksia.
Keskusteluapua saat esimerkiksi Mielenterveysseuran kriisipuhelimesta.
Lue lisää:
Aivan kuitti työpäivän jälkeen? Tästä se johtuu
Oletko jatkuvasti hieman surullinen? Kyseessä saattaa olla tämä ilmiö
