Alzheimer voi näkyä 20 vuotta etukäteen – Suomalaistutkija: Tähän pitäisi keskittyä entistä tarkemmin - Terveys - Ilta-Sanomat

Alzheimer voi näkyä 20 vuotta etukäteen – Suomalaistutkija: Tähän pitäisi keskittyä entistä tarkemmin

Aivot ovat muokkautuvia ja niitä voi harjoittaa. Aivojumppa onkin tärkeää siinä kuin kuin ruumiinkulttuuri, geriatrian professori Miia Kivipelto muistuttaa.

Aivot ovat muokkautuvia ja niitä voi harjoittaa. Aivojumppa onkin tärkeää siinä kuin kuin ruumiinkulttuuri, geriatrian professori Miia Kivipelto muistuttaa.

Julkaistu: 20.3.2016 8:51

Ruotsissa on löydetty uutta tietoa Alzheimerin taudin varhaisesta kehittymisestä.

ALZHEIMERIN muistisairauden merkit voidaan havaita aivoissa jopa 20 vuotta ennen ensimmäisiä oireita, väittää tuore ruotsalainen tutkimus.

Tutkimus avaa uusia näköaloja sille, että aivojen astrosyyttien toimintaan vaikuttamalla voisi tulevaisuudessa olla mahdollista ennaltaehkäistä Alzheimerin oireita. Astrosyytit ovat aivojen yleisimpiä glia- eli hermokudoksen tukisolutyyppejä.

Tutkimuksen takana on Tukholmassa sijaitseva Karoliininen instituutti. Siinä tutkittiin sukuja, joissa on todettu korkeaa periytyvän Alzheimerin riskiä. Mukana oli 50 tervettä koehenkilöä, joista suurin osa on taudille geneettisesti alttiita.

Geneettiseen riskiryhmään kuuluvilla havaittiin aivoissa korkea määrä astrosyyttejä, jotka aiheuttivat sairauden varhaisena merkkinä pidettyä tulehdusta jopa 20 vuotta ennen kuin ensimmäisten oireiden saattoi odottaa ilmenevän ja niin sanottuja beeta-amyloidikertymiä löytyvän aivoista suurina pitoisuuksina.

TOISTAISEKSI Alzheimerin oireita on voitu lievittää lääkityksellä, mutta todellinen läpimurto muistisairauden hoidossa on jäänyt tekemättä.

Geriatrian professori Miia Kivipelto, joka toimii tutkijana Karoliinisessa instituutissa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella sekä Itä-Suomen yliopistossa, suhtautuu toiveikkaasti siihen, että ruotsalaistutkimus avaa ovia taudin varhaiseen ennaltaehkäisyyn.

– Aikaisemmin on tutkittu lähinnä rakenteellisia muutoksia eli atrofiaa, jolloin näkyy että aivovolyymi on pienentynyt. Tässä on kuitenkin katsottu uudemmilla kuvantamismenetelmillä inflammaatiomekanismia eli tulehdusreaktiota, Kivipelto selvittää.

Tulehdusreaktio on yksi Alzheimeria varhaisessa vaiheessa enteilevistä muutoksista. Kivipellon mukaan tutkimuksissa olisikin syytä keskittyä tulehdusreaktioon entistä tarkemmin.

– Se on yksi ensimmäisistä asioista, joita muistisairastuvissa aivoissa tapahtuu sen lisäksi, että sinne alkaa kerääntyä beeta-amyloidia.

KIVIPELLON mukaan on kuitenkin liian varhaista päätellä, että Alzheimerin pystyisi toteamaan jopa 20 vuotta ennen ensimmäisiä oireita.

– Se tiedetään, että monilla voi olla tautipatologiaa aivoissa, mutta kaikki eivät kehitä oirekuvaa, eli muutos aivoissa ei välttämättä johda dementiaan, professori täsmentää.

Tutkimus edistää hänen mukaansa sitä, että kun tiede on jonakin kauniina päivänä onnistunut kehittämään Alzheimeriin lääkkeet, voidaan myös löytää aikaisemmin ne ihmiset, joille varhaisesta lääkehoidosta olisi hyötyä.

– Aivot ovat monimutkainen elin. Lääke ei saisi aiheuttaa sivuvaikutuksia, mutta sen pitäisi silti johtaa muutoksiin aivoissa asti.

PROFESSORI vertaa Alzheimerin hoitoa syövän hoitoon: hän ei usko, että siihen on tulossa yhtä, mullistavaa lääkettä, vaan eri alatyyppeihin sopivia lääkkeitä tai lääkeyhdistelmiä.

Ruotsalaistutkimuksen ryhmä voisi hyötyä anti-inflammatorisesta eli tulehdusta vähentävästä lääkkeestä.

– Tulevaisuuden hoidon pitäisikin olla yksilöityä ja räätälöityä, Kivipelto arvioi.

Karoliinisen instituutin tutkimuksen julkaisi tammikuussa lääketieteellinen lehti Brain.

Tuoreimmat osastosta