Suomalaistutkijat tekivät mullistavan löydön bakteereista – voi tuoda apua useisiin sairauksiin - Terveys - Ilta-Sanomat

Suomalaistutkijat tekivät mullistavan löydön bakteereista – voi tuoda apua useisiin sairauksiin

Kuvassa yksittäiset bakteerisolut (Methylobacterium extorquens) näkyvät harmaina. Bakteerit ovat kehittäneet oman suojautumistavan happiradikaaleja vastaan.

Kuvassa yksittäiset bakteerisolut (Methylobacterium extorquens) näkyvät harmaina. Bakteerit ovat kehittäneet oman suojautumistavan happiradikaaleja vastaan.

Julkaistu: 14.3.2016 18:00

Oulun yliopiston tutkimusryhmä on löytänyt uudenlaisen bakteerien puolustautumismekanismin, ja se voi auttaa löytämään uusia lääkkeitä esimerkiksi silmäsairauksiin.

Oulun yliopiston kasvimikrobiologian dosentin Anna Maria Pirttilän tutkimusryhmä on löytänyt uudenlaisen bakteerien puolustusmekanismin. Tietoa voidaan käyttää hyödyksi etsittäessä uusia antibiootteja tai lääkkeitä sellaisiin sairauksiin, jotka johtuvat hapen haitallisten muotojen eli niin sanottujen happiradikaalien toiminnasta.

Tällaisia ovat muun muassa silmänpohjanrappeuma ja Alzheimerin tauti. Anna Maria Pirttilän mukaan tutkimusryhmän tekemä löytö on merkittävä mikrobiologian alalla.

– Tämä mullistaa ymmärryksen tietyistä bakteerilajeista ja on ihmisillekin tärkeä siksi, että ymmärrämme, kuinka jotkin solunsisäisiä infektioita tekevät bakteerit pääsevät ihmisen puolustuskoneiston läpi solujen sisälle.

Kyseessä on Pirttilän mukaan ensimmäinen kerta, kun tämä löydös on tehty.

– Tämä yhdistehän on löydetty jo 1900-luvun alussa, mutta sitä on vain luultu, että se on vähän kuin rasvaa bakteereille, ainoastaan energianlähde.

Pirttilä vertaa ryhmän löydöstä siihen, kun aiemmin mustikoiden terveysvaikutuksiin ei uskottu ennen kuin ymmärrettiin, että niiden sisältämät flavonoidit ovat terveellisiä.

– Nyt olemme vastaavasti löytäneet bakteereista täysin uudenlaisen ominaisuuden.

Lääke silmänpohjarappeumaan

Nyt löytyneen yhdisteen lyhyemmästä muodosta on jo kehitteillä lääkkeitä esimerkiksi Alzheimerin tautiin. Niiden kehitys on Pirttilän mukaan jo melko pitkällä.

– Lyhyemmällä muodolla on saatu jo hyvin lupaavia tuloksia Alzheimerin ja Parkinsonin taudin lääkkeiden kehitykseen, joten on odotettavissa, että koska tämä meidän löytämämme yhdiste on vielä tehokkaampi, olisi lääke vielä parempi. Lyhyempi muoto yhdisteestä on sellainen, mitä löytyy ihmiseltä itseltäänkin, mutta tämä pidempi löytyy bakteereilta.

Tutkimusryhmä on lähettänyt patenttihakemuksen jo muutama vuosi sitten. Tällä hetkellä haussa on kansainvälinen patentti.

Jo alkaneessa Tekes-hankkeessa yliopiston tutkimusryhmä lähtee itse kehittämään löytöään kohti silmäsairauksissa – esimerkiksi silmänpohjarappeumassa – hyödynnettävää uutta lääkettä.

Aivan saman tien uudenlaisia lääkkeitä on turha odottaa, sillä lääkekehitys vie aikansa.

– Kymmenen vuotta on keskimäärin lääkkeen kehitysaika yleisesti ottaen, joten sen ajan sisällä, Pirttilä lupaa.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu maaliskuussa 2016 kansainvälisesti arvostetussa Nature Chemical Biology -lehdessä.