Onko tupakoinnin lopettamisstressi vaarallisempaa kuin polttaminen raskaana? Lääkäri tyrmää odottavia äitejä puhuttavan väitteen - Terveys - Ilta-Sanomat

Onko tupakoinnin lopettamisstressi vaarallisempaa kuin polttaminen raskaana? Lääkäri tyrmää odottavia äitejä puhuttavan väitteen

Kuvituskuva
Julkaistu: 25.1.2016 21:36

Helsingin Sanomat uutisoi, että suomalaisnaisista noin 15 prosenttia tupakoi alkuraskaudessa. Raskaana olevien tupakointi onkin Suomessa yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan raskaana olevien naisten tupakointi on vähentynyt erityisesti Ruotsissa, missä 1980-luvun alussa yli 30 prosenttia synnyttäjistä tupakoi. Vuonna 2012 luku oli enää alle 6 prosenttia.

Vastaavaa kehitystä ei ole Suomessa tapahtunut. Tupakoivien osuus on pysynyt melko vakaana 1990-luvun puolesta välistä saakka, vaikka joka toinen lopettaa tupakoinnin raskauden aikana.

”Päihteet otetaan puheeksi ensimmäisellä käynnillä”

Helsingin Sanomien uutisoitua aiheesta, kävi keskustelun yhteydessä ilmi, että raskaana olevan äidin tupakointiin ja sen lopettamiseen suhtauduttaisiin varsin kirjavasti eri neuvoloissa.

Helsingissä idän neuvoloiden ja lapsiperheiden kotipalvelun ylihoitajana toimiva Anni Mäkinen sanoo kuitenkin, että lopettamiseen suhtaudutaan kannustavasti: kaikki päihteet otetaan Helsingissä ja koko Suomessa puheeksi äidin ja tämän puolison osalta jo ensimmäisellä neuvolakäynnillä.

Toisenlaistakin suhtautumista asiaan on odottajien mukaan olemassa. Moni tupakoiva odottaja on esimerkiksi kertonut netin vauvaryhmissä, että neuvolalääkäri on sanonut, että lopettamiseen liittyvä stressi on sikiölle suurempi paha kuin tupakointi.

Voiko stressi lopettamisesta olla sikiölle vaarallisempaa kuin äidin tupakointi?

Tutkijalääkäri Mikael Ekblad pitää kuitenkin tupakointia sikiön kannalta vaarallisempana vaihtoehtona kuin lopettamiseen liittyvää stressiä, vaikka vieroitusoireet voivatkin olla hankalia.

– Pitkäaikaisella stressilläkin on haitallisia vaikutuksia sikiöön, mutta se ei pidä paikkaansa, että lopettamisesta tulevalla stressillä olisi enemmän haittavaikutuksia kuin raskausajan tupakoinnilla. Vaikka tupakoisi alkuraskaudesta, on lopettamisesta hyötyä missä vaiheessa raskautta tahansa, Ekblad muistuttaa.

 Se ei pidä paikkaansa, että lopettamisesta tulevalla stressillä olisi enemmän haittavaikutuksia kuin raskausajan tupakoinnilla.

– Vieroitusoireiden hoitoa nikotiinikorvaustuotteilla voidaan harkita yhdessä neuvolalääkärin kanssa, hän jatkaa.

– Täytyy olla yksittäisen lääkärin mielipide, koska ainakaan virallisessa ohjeistuksessa näin ei missään tapauksessa suositella lähestymään asiaa, sanoo myös Anni Mäkinen.

Miksi valistus ei toimi?

Alle 20-vuotiaista odottajista tupakoi lähes joka toinen ja alle 25-vuotiaistakin joka neljäs. THL:n tutkijatohtori Mika Gissler arvioi HS:lle, että nykyisin lapsia alle kaksikymppisinä hankkivat ovat hyvin erilainen ryhmä kuin 25 vuotta sitten.

Mäkinen toteaa, ettei ikään liittyvää tilastointia tehdä neuvoloissa, mutta joku tuntuma on, koska esimerkiksi Itä-Helsingissä odottavat äidit tupakoivat selvästi enemmän kuin eteläisissä kaupunginosissa.

– Eroja on paitsi koulutuksen, myös toimeentulon ja yleisesti elämänolosuhteiden osalta.

 Tupakoinnissa on kysymys riippuvuudesta. Vaikka haitat ovat tiedossa, ei tupakasta ole välttämättä helppoa päästä irti.

Mäkisen mukaan valistusta tarjotaan hyvin eri oppilaitoksissa ja hän huomauttaa, että tupakointia on hajun vuoksi vaikeaa pimittää neuvolan henkilökunnalta.

– Tupakoinnissa on kysymys riippuvuudesta. Vaikka haitat ovat tiedossa, ei tupakasta ole välttämättä helppoa päästä irti. Osa yrittää väittää, ettei tupakoi, mutta jos epäily herää, asiasta keskustellaan silti.

”Raskaus on mahdollisuus tehdä muutoksia”

Tutkijalääkäri Ekblad suosittelisi kannustamaan lopettamiseen kertomalla tupakoinnin haittavaikutusten sijaan lopettamisella saavutettavista hyödyistä.

– Tärkeää olisi, ettei äitiä syyllistetä, vaan hänet kohdattaisiin neuvolassa kertomalla lopettamisen hyvistä vaikutuksista. Tupakoinnin lopettaminen vähentää esimerkiksi keskenmenon, synnytyksen komplikaatioiden ja kätkytkuoleman riskiä.

Myös Mäkinen sanoo, ettei neuvoloissa tahdota osoittaa sormella ketään.

– Emme halua lähestyä syyttävästi, vaan kertoa, että raskaus on mahdollisuus tehdä muutoksia. Jos odottava äiti tupakoi, seurataan tilannetta koko raskauden ajan neuvolassa ja yritetään kannustaa edes vähentämään.

Raskausajan altistuksella rutkasti haittavaikutuksia

Raskaudenaikaisella tupakoinnilla tiedetään olevan sikiöön useita haitallisia vaikutuksia, kuten kasvun hidastuminen.

 Emme halua lähestyä syyttävästi, vaan kertoa, että raskaus on mahdollisuus tehdä muutoksia.

– Viime vuosina on saatu viitteitä myös siitä, että raskaudenaikaisella tupakoinnilla on kielteisiä vaikutuksia sikiön keskushermoston kehitykseen. Tällä saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia kehittyvän lapsen terveyteen, väitöskirjansa raskausajan tupakoinnin psykiatrisista vaikutuksista tehnyt Mikael Ekblad muistuttaa.

Raskaudenaikaisen altistuksen tupakalle onkin havaittu lisäävän tarkkaavaisuushäiriöitä, ylivilkkautta, psykiatrista sairastuvuutta, päihteiden väärinkäyttöä sekä käytös- ja tunne-elämän ongelmia.

Keskustele alla tai ota yhteyttä ja kerro tilanteestasi

Millaista tietoa ja mistä olet saanut tupakoinnin vaikutuksista sikiöön? Kaipaisitko lisää tietoa aiheesta?

Miten tupakointiisi on suhtauduttu neuvolassa? Onko sinua kannustettu lopettamaan vai onko tarjottu jonkinlaista muuta ratkaisua tai apua? Miksi poltat raskaana ollessasi? Yhteydenotot: katariina.karjalainen@iltasanomat.fi

Kaikki yhteydenotot ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti.

Tuoreimmat osastosta