Terveys

Vakava unihäiriö yleistyy Suomessakin – ”Asiaan on havahduttu tämän vuoden puolella”

Julkaistu:

Uni
Krooninen väsymysoireyhtymä pilaa yöunet ja alentaa huomattavasti toimintakykyä. Lasten oireet ovat aikuisia rajummat.
Krooninen väsymysoireyhtymä on lisääntynyt viimeisen vuoden aikana, kertoo Helsingin uniklinikan toiminnanjohtaja, sairaanhoitaja Anne Huutoniemi.

– Asiaan on havahduttu tämän vuoden puolella. Sitä ei ollut kuusi vuotta sitten.

Oireyhtymä vaivaa sekä aikuisia että lapsia. Kroonisesta väsymysoireyhtymästä (CFS) kärsivän uni on huonoa eikä virkistä, toimintakyky on alentunut huomattavasti ja hänellä voi olla nivelkipuja. Oireet ovat yksilöllisiä ja vaihtelevat.

– Aikuisilla se jää väsymykseen ja rasituksen sietokykyyn, lapsilla on sen lisäksi rajumpia ja vaihtelevampia oireita. Vaikea sanoa, onko kyse täsmälleen samasta, koska joitain eroja on. Oireiden vaihtelut ovat enemmän kuitenkin yksilö- kuin ikäsidonnaisia.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Infektiosairaudet voivat laukaista

Selitystä oireyhtymän yleistymiselle ei vielä tiedetä, mutta se tiedetään, että infektiosairaudet voivat laukaista sen. Tällaisia ovat esimerkiksi streptokokki, borrelia, mykoplasma, klamydia ja influenssa.

– Useinkaan sairastumiseen ei ole vain yhtä syytä, vaan se on usean asian yhteisvaikutus. Siksi ei ole niin helppoa sanoa, mistä mikäkin johtuu. Pitää poissulkea ja etsiä syitä.

Oireyhtymästä kärsivän voimat eivät riitä välttämättä kuin roskapussin viemiseen.

Osalla oireyhtymästä kärsivistä siihen liittyy rasitusintoleranssia. Heillä pulssi saattaa nousta 50 lyöntiä tiheämmäksi jo kymmenen minuutin seisomisesta, kuvailee Huutoniemi.

–  Se saattaa olla fyysisesti mahdotonta. Toimintakyky alenee aivan radikaalisti. Ei pysty eikä jaksa, tulee huono olo ja hikoilua. Välillä on parempia päiviä, mutta heti, kun rasittuu enemmän, ei jaksa tehdä mitään.

–  Se on selkeä hermoston säätelyhäiriö. Heille tulee väsymystiloja aivan pienistäkin asioista. Sydän hakkaa hirveästi eikä fyysisesti pysty toimimaan. Näillä ihmisillä kyljen kääntäminen riittää siihen, että pulssi nousee 130:een.

Sekoitettu myös masennukseen

Kroonisen väsymysoireyhtymän taustalla ei ole masennusta, vaikka sitä on siksikin diagnosoitu.

– Kysymyksessä ei ole masennus ensisijaisesti, vaikka tila vaikuttaakin mielialaan kestäessään vuoden tai kaksi. Se ei ole alkusyy, joka veisi toimintakyvyn.

Uniklinikka hoitaa tällä hetkellä siitä kärsiviä oireenmukaisesti, koska kattavaa hoitoa ei vielä ole.

– Ravitsemuksellista neuvontaa, asteittaista altistamista fyysiselle rasitukselle, beetasalpaajia valtaviin sydämentykytyksiin. Ei ole vielä selkeästi tiedossa, mikä auttaa ja miten ohjeet vaikuttavat. Olemme vasta alussa.

Oireyhtymää on diagnosoitu Suomen lisäksi myös muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Diagnosointi haastavaa

Ei ole tiedossa, kuinka moni kärsii oireyhtymästä, koska sen diagnosointi on hankalaa. Kaikki eivät myöskään tule hoitoon.

Sairastuneen voi olla vaikea sanoa tarkkaa aikaa, milloin voimakas väsymys alkoi.

– Saattaa mennä pidempi aika ennen kuin ymmärtää, ettei jatkuva väsymys ole normaalia. Murrosikä on esimerkiksi sellainen, jonka piikkiin laitetaan asioita, kuten väsymystä.

Aikuiset saattavat selittää asiaa syysväsymyksellä ja työstressillä.

– Sitten havahdutaan, että on oltu pää sumussa viimeisen vuoden eikä se ole normaalia.