Näin tutkijat välttelevät arjen kemikaalimyrkkyjä – katso 6 pahinta myrkkylähdettä - Terveys - Ilta-Sanomat

Näin tutkijat välttelevät arjen kemikaalimyrkkyjä – katso 6 pahinta myrkkylähdettä

Turkulaistutkijat välttelevät kosmetiikkaa ja muovipulloja, koska kemikaalien cocktail vaarantaa terveytemme ja tulevaisuuden.

28.11.2015 17:46

Elinympäristömme kemikalisoituminen on yksi suurimmista ongelmista, joita ihmiskunnalla on edessään, mutta emme vielä ymmärrä asian laajuutta.

Näin sanovat Turun yliopiston fysiologian professori Jorma Toppari ja evoluutiobiologian dosentti Markus Rantala.

Tutkijat ottavat eri tavoin kemikaalialtistuksen huomioon omassa elämässään.

– Syön mieluiten lähiruokaa. EU:n ulkopuolelta tuoduissa ruoissa voi olla aineita, joita en halua itseeni, Toppari sanoo.

Tonnikala ei kuulu Topparin ruokalistalle sen suurien elohopeamäärien vuoksi. Ruokaa hän ei lämmitä muoviastioissa mikrossa eikä juo mielellään vettä muovipulloista muovipehmenteiden irtoamisen takia.

Kosmetiikasta Toppari käyttää vain deodoranttia, sampoota ja joskus perusvoiteita.

Arjen tuotteista koostuu arvaamaton kemikaaliyhdistelmä, sanovat tutkijat Jorma Toppari ja Markus Rantala.

RANTALA ON intohimoinen kalastaja, mutta isot kalat hän laskee takaisin mereen kotinsa lähivesillä Turun edustalla. Ongelmana ovat elohopea, dioksiinimyrkky ja puhdistuslaitoksilta tuleva lääkekoktaili.

– Kun ostan vaatteita, olen tarkka. Pesen ne aina ennen käyttöönottoa. Tiettyjä tuotteita, kuten banaania ja kahvia, ostan vain luomuna. Suosin suomalaista aina kun mahdollista.

 Tiettyjä tuotteita, kuten banaania ja kahvia, ostan vain luomuna.

Valtion tulisi Rantalan mielestä tukea enemmän luomuviljelyä, koska se vähentäisi ympäristön kemikalisoitumista ja ihmisten altistumista torjunta-aineille.

Rantala ei halua käyttää kosmetiikkaa, ei edes aurinkorasvaa. Siitä voi imeytyä ftalaattia verenkiertoon. Vaatteet suojaavat paremmin auringolta. Tölkkiruokaa tai -juomia hän ei myöskään käytä. Tölkin sisäpinnan kemikaaleja voi liueta ruokaan.

– Toivoisin näkeväni kaupoissa lasitölkkejä ja -pulloja muovin sijaan. Lasipulloista muoviin siirtyminen oli suuri virhe.

MITÄ HAITTAA kemikaaleista sitten on ihmiselle?

Osa aiheuttaa syöpää ja osa sotkee ihmisen ja eläinten hormonijärjestelmän toimimalla hormonimatkijoina. Ne haittaavat sukupuolihormonien vaikutuksia. Tällä on kauaskantoiset seuraukset.

Yleensä ihmiset puhuvat vain kasvihuoneilmiöstä ja muista uhista, mutta karu fakta on se, että ympäristö myrkyttyy koko ajan ja vaikuttaa siten meidän hormonitoimintaamme, Rantala sanoo.

Otetaan esimerkkinä lasten lihavuus, mikä oli ennen erinäköistä. Lapset ovat nykyään lihavampia keskivartalosta, ja monet pikkutytöt näyttävät siltä, että ovat raskaana. Kemikaalialtistuminen on todennäköisesti yhtenä osatekijänä lihavuusepidemiassa ruoan ja liikkumattomuuden ohella.

– Asia pitäisi tutkia ripeästi, sillä muuten veronmaksajille koituu tulevaisuudessa valtava terveydenhoitolasku, Rantala arvelee.

Hormonihäiriköt, kuten estrogeenimatkijat, ovat iso ongelma. Niitä saa muun muassa torjunta-aineista. Esimerkiksi Lontoon Thamesjoki oli ennen viemäri. Kun sinne alettiin rakentaa vedenpuhdistamoa, lohi nousi taas jokeen. Tosin koiraat muistuttavat naaraita ja naaraat koiraita. Syyksi epäillään hormonihäiriköitä. Naisten virtsan mukana jokeen päätyy e-pillerin jäämiä, sillä puhtaanapitolaitokset eivät pysty poistamaan niitä.

Estrogeenimatkija on kemikaali, joka aivoissa lukittuu hypotalamuksen estrogeenireseptoreihin ja saa elimistön luulemaan, että siellä on riittävästi estrogeeniä eli naishormonia, ja laskee sen seurauksena naisen oman estrogeenin tuotannon tasoa alaspäin. Mekanismi on sama kuin e-pillereissä.

Jorma Toppari on tutkinut pari vuosikymmentä suomalaisten miesten sperman laatua. Se on selvästi huonontunut.

Siittiötuotannon määrä riippuu kiveksen normaalista kehityksestä, jota säätelee hormonit. Ongelmia ilmenee, kun säätelyjärjestelmää häiritään. Kemikaalialtistus saattaa olla syynä häiriöihin.

Jotkin kemikaalit voivat vuorovaikuttaa toisiinsa. Se lisää ongelmia. Kokeissa on tullut esille, että samalla tavoin vaikuttavilla aineilla on yhteisvaikutusta, toisiaan voimistavia vaikutuksia.

Ei ole utopistista kysyä, kuolemmeko sukupuuttoon.

– Koe-eläimillä tehtyjen kokeiden mukaan näkyy, että kemikaaleilla on vaikutusta lisääntymiseen, Toppari sanoo.

 Koe-eläimillä tehtyjen kokeiden mukaan näkyy, että kemikaaleilla on vaikutusta lisääntymiseen

Rantala on ollut mukana tutkijana eläinkokeissa, joissa on osoitettu, että koe-eläinpopulaatiot voivat kuolla sukupuuttoon, vaikka ympäristömyrkkyjen pitoisuudet eivät ylittäisi toksisuuden rajaa.

MONET KEHOMME keräämät ympäristömyrkyt vaikuttavat vielä lapsiimme ja lapsenlapsiimme, vaikka he eivät itse enää altistuisi niille. Kemikaalit vaikuttavat geenien luentaan, ja vaikutukset siirtyvät seuraaviin sukupolviin.

– Se on ratas, joka uhkaa ihmiskunnan olemassaoloa. Vaikka yksittäiset ympäristömyrkyt eivät riitä tappamaan, kumuloituminen johtaa siihen, Rantala painottaa.

– Olemme tuhonneet 60 vuodessa enemmän maapalloa ja sen kantokykyä kuin koko maapallon historiassa yhteensä.

Onko syytä huoleen? Huolissaan oleminen on lievä ilmaisu, jos ihmislaji pystyy lisääntymään tulevaisuudessa vain keinohedelmöityksellä. Ihmislaji ei kuole sukupuuttoon kiitos lääketieteen, mutta syöpien ja muiden vakavien sairauksien määrä tulee lisääntymään, mitä enemmän kemikalisoituminen jatkuu.

Elinympäristön kemikalisoitumisesta kärsivät eläimetkin. Toistaiseksi näemme vain jäävuoren huipun valtavasta ongelmasta.

Toppari kehottaa raskaana olevia naisia suojaamaan itsensä kaikelta ylimääräiseltä altistukselta. Raskauden aikana nainen kerää rasvavarastoja. Samalla kertyy ympäristömyrkkyjä, jotka raskauden lopulla vapautuvat, kun keho alkaa käyttää rasvoja.

Rantala taas neuvoo naisia ostamaan meikkejä, joissa ei ole hormonihäirikkönä toimivia kemikaaleja. Ongelmana on se, ettemme tiedä mitkä kaikki kemikaalit aiheuttavat ongelmia.

Jos murrosikäinen käyttää paljon meikkiä ja saa voimakkaan estrogeenimatkijan altistuksen, sillä on vaikutusta ulkonäköön.

– Jos olisin murrosikäinen nuori, yrittäisin katsoa, että pitäisin terveet elämäntavat ja välttäisin kemikaalialtistusta, jotta en joutuisi koko elämääni siitä kärsimään.

Rantalan mukaan murrosiän hormonitasoilla on suuri merkitys terveyteen ja seksuaaliseen puoleensavetävyyteen koko loppu elämän osalta.

Kemikaalit ovat olleet osana ihmisen historiaa vain lyhyen aikaa. Alkutaipaleeseen liittyi katastrofeja.

Toppari kertoo, miten 1800-luvun lopulla kuningatar Viktorian vierashuoneessa nukkunut diplomaatti sai arsenikkimyrkytyksen. Huoneen tapettien vihreässä väriaineessa oli arsenikkia, joka höyrystyi ilmaan.

Maailmanlaajuiseen Tukholman-sopimukseen, jossa kielletään tai rajoitetaan kemikaalien tuotantoa, käyttöä ja päästöjä, lisätään Topparin mukaan koko ajan uusia kemikaaleja. Kieltojen toteuttaminen voi olla kallista ja vaikeaa. Ei kaikista tavaroista pääse noin vain eroon.

Onko jo liian myöhäistä? Ei ole, vastaa Toppari, mutta meidän täytyy olla varovaisia. Paljon on tehtävissä mutta se vaatii poliittista tahtoa.

– Ihmiset ovat äärimmäisen epärationaalisia. He ovat puolustamassa viimeiseen asti kotia ja isänmaataan mutta eivät ole valmiita puolustamaan maapallomme terveyttä, Rantala sanoo.

– Todellinen uhka ei ole Venäjä tai ISIS vaan käynnissä oleva ympäristökatastrofi, Rantala vakavoituu.

Jos otamme ympäristökatastrofin korjaamisen nyt tosissaan, ei tulevien sukupolvien tarvitse olla vihaisia siitä, että myrkytimme maapallon, pilasimme ilmaston ja ryöstimme luonnonvarat, miehet sanovat.

Peliä ei ole vielä menetetty.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?