O, A, B vai AB? Näille vakaville sairauksille veriryhmäsi voi altistaa - Terveys - Ilta-Sanomat

O, A, B vai AB? Näille vakaville sairauksille veriryhmäsi voi altistaa

Tiedätkö, mikä veriryhmäsi on? Tieto kannattaisi kaivella esiin, sillä useiden tutkimusten mukaan veriryhmä vaikuttaa siihen, mille sairauksille altistut.

Suomessa A on yleisin veriryhmä, O toiseksi yleisin, B kolmanneksi ja AB harvinaisin. Kuvituskuva.

26.10.2015 15:09

Yleisesti ottaen paras tuuri on niillä, joiden veriryhmäksi on sattunut O, sillä A-,B- ja AB-veriryhmän omaavilla on heitä suurempi riski sydän- ja verisuonitauteihin ja lyhyempi elinikä.

Kaikista suurin riski on AB-verityypillä omaavilla, jotka sairastuvat sepelvaltimotautiin 23 prosenttia todennäköisemmin kuin O-veriryhmään kuuluvat.

– Ihmiset eivät voi vaihtaa veriryhmäänsä, mutta löydökset voivat auttaa ymmärtämään sitä, kenellä on suurin riski sydänsairauksiin, toteaa asiaa tutkineessa ryhmässä mukana ollut Harvardin yliopiston apulaisprofessori Lu Qi.

Muilla veriryhmillä kuin O:lla on myös 60-80 prosenttia suurempi riski veritulppiin ja korkeampi tulehdusvaara.

Vermontin yliopiston tutkimuksen mukaan AB-veriryhmään kuuluvilla oli myös peräti 82 prosenttia suurempi todennäköisyys dementiaan johtaviin muistiongelmiin kuin muilla. Syyksi arvellaan samoja verisuoniongelmia, joista myös verityyppiin liitetyt sydän-ja verisuonisairaudet johtuvat.

Suomessa A on yleisin veriryhmä, O toiseksi yleisin, B kolmanneksi ja AB harvinaisin.

O-veriryhmällä suurin riski vatsahaavaan

Riskit eivät lopu sydänsairauksiin. Useiden tutkimusten mukaan A-veriryhmän ihmisillä on muita suurempi todennäköisyys sairastua mahasyöpään. Veriryhmä O:n omaaville taas puolestaan kehittyy muita helpommin mahahaava. Tutkimusten mukaan O-ryhmäläisten stressinsietokyky on korkein, mutta heidän on vaikein karistaa sitä.

Kaikkien tutkimusten tutkijat kuitenkin painottavat, että veriryhmän vaikutus kokonaiskuvassa on kohtalaisen pieni. Sairastumiseen vaikuttavat myös elintavat, ruokailutottumukset, paino ja muut ympäristötekijät, joten parhaiten asiaan voi itse vaikuttaa elämällä terveellisesti.

Muistiongelmien kehittymistä voi hidastaa lukemalla, opiskelemalla, ratkomalla ristikoita ja älyllisiä pähkinöitä sekä pitämällä sosiaalisen elämän elossa.

Lähteet: Livescience, Huffington Post, Medical Daily, Veripalvelu.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?