Tutkimus: Päivätorkut voivat pelastaa henkesi! - Terveys - Ilta-Sanomat

Tutkimus: Päivätorkut voivat pelastaa henkesi!

Suomalaisasiantuntija kertoo, että alustavat tulokset vaikuttavat hyvin lupaavilta.

Tuoreen tutkimuksen mukaan päivänokosilla on useita myönteisiä terveysvaikutuksia. Myös sydän kiittää torkkujaa.­

13.9.2015 10:56

PÄIVITTÄISET torkut voivat pelastaa henkesi, väittää tuore kreikkalaistutkimus. The Telegraphin mukaan tutkimus paljastaa päivänokosilla olevan olennaisia terveysvaikutuksia myös sydämen hyvinvoinnin kannalta.

Tutkimuksessa seurattiin noin 400 keski-ikäistä miestä ja naista. Kävi ilmi, että päivätorkkuja nukkuvien verenpaine oli alhaisempi kuin heidän, jotka pysyivät hereillä koko päivän. Tulokset julkaistiin European Society of Cardiologyn vuosittaisessa konferenssissa Lontoossa. Niiden mukaan verenpaine pysyi alhaisempana sekä hereillä ollessa, että yöunten aikana.

Pieni ero verenpaineessa – noin viisi prosenttia – on huomattava sydänkohtausriskin pienenemisessä, tutkijat kertovat. Lisäksi he havaitsivat, että muidenkin sydän- ja verisuonitautien riski pieneni.

Asklepieionin Voulan sairaalassa Ateenassa tutkittiin 200 miestä ja 186 naista, jotka olivat keski-iältään 61-vuotiaita. Heillä kaikilla oli korkea verenpaine, mutta jotkut nukkuivat päiväunia.

Keskipäivällä nukkuneiden verenpaine oli noin viisi prosenttia pienempi kuin niiden, jotka eivät nukkuneet. Parhaat tulokset saatiin aikaan enimmillään tunnin mittaisilla nokosilla.

PÄÄTUTKIJA, tohtori Manolis Kallistratos ehdottaakin, että moderniin elämäntyyliin tulisi lisätä menneisyyden tapoja.

– Kaksi maineikasta brittien pääministeriä olivat keskipäivätorkkujen kannattajia. Winston Churchill sanoi, että meidän täytyy nukkua lounaan ja päivällisen välillä. Margaret Thatcher taas ei halunnut tulla häirityksi kello kolmen aikoihin, hän selittää.

– Keskipäivän torkut ovat nykyään etuoikeus yhdeksästä viiteen -työkulttuurin takia.

Mikael Sallinen, Jyväskylän yliopiston ja Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori toteaa, että Telegraphin uutisoiman tutkimuksen tulokset näyttävät tukevan aiemmista tutkimuksista saatuja tietoja.

– Nämä eivät todennäköisesti ole vielä julkaistuja tutkimuksia, vaan vasta konferenssissa esitettyjä tutkimustuloksia. Nämä tulokset eivät ehkä vielä ole käyneet läpi vertaisarviointia esimerkiksi jossain tieteellisessä aikakauslehdessä. Olettaisin, että voidaan puhua alustavista tuloksista, hän sanoo.

– En ole kardiologi, mutta on mielenkiintoista miettiä, mitkä tekijät voisivat selittää tutkimustuloksen, Sallinen lisää.

SALLINEN KERTOO, että päivällä nukkuminen perustuu siihen, että sille on biologinen tilaus: ihmisellä on 24 tunnin vuorokausirytmin lisäksi 12 tunnin rytmi, jonka ”unipaine” kohdistuu sekä aamuyölle ja iltapäivälle, yhden ja neljän välille.

– Meillä on olemassa sisäänrakennettu tarve levätä iltapäivisin. Se selittää sen, miksi silloin väsyttää.

– Se on hyvin tunnettu ilmiö. Englanniksi se tunnetaan nimellä post-lunch dip, eli lounaan jälkeinen väsymys.

Tutkimusprofessori tietää, että päivänokosilla on jo aiemmin todistettu olevan useita myönteisiä terveysvaikutuksia. Unen aikana ihmisen parasympaattinen hermosto aktivoituu ja ikään kuin laittaa elimistön palautumaan. Tunnin aikana ehditään tyypillisesti niin syvään uneen, että palautumisprosessi pääsee tapahtumaan.

– Kaikkein tuntuvammin torkut vaikuttavat vireyteen: esimerkiksi liikenneturvallisuuden kannalta on hyvä, että ottaisi iltapäivänokoset ennen kuin lähtee ajamaan yksitoikkoista automatkaa iltapäivällä, Sallinen toteaa.

– Lisäksi torkut auttavat muistia. Päivällä opittujen asioiden muistijäljet aktivoituvat unen aikana uudelleen ja tapahtuu vahvistuminen, eli muistijäljet lujittuvat aivoissa.

Itse Sallinen nukkuu päiväunia harvoin.

– Joskus kun on nukkunut yöllä huonosti, otan kahvitauolla kupillisen sijasta torkut.

Winston Churchill oli tunnettu päivätorkuistaan.­

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?