Terveys

”Oiva keino pitää meidät ylipainoisina” – 5 tiukkaa väitettä rasvasta

Julkaistu:

5 väitettä
Vähärasvainen ruoka on terveellistä ja kovat rasvat ja kolesteroli pahasta – vai onko. Uutta tutkimustietoa tulee koko ajan. Asiantuntijat vastaavat viiteen tiukkaan rasvaväittämään.
Ravitsemustieteen professori ja tutkija Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta sekä liikuntafysiologi Jani Somppi, joka on kirjoittanut kirjan Parantavat rasvat yleis- ja verisuonikirurgi Taija Sompin kanssa, ottavat kantaa viiteen väitteeseen rasvasta.

1. Kovien eli tyydyttyneiden rasvojen sekä sydän- ja verisuonisairauksien välillä ei ole yhteyttä.

MF: Oikein. Väestötutkimukset viime vuosilta ovat toistuvasti näyttäneet, ettei tyydyttyneiden rasvojen ja sydän- ja verisuonitautien välillä ole itsenäistä yhteyttä. Tutkimusten mukaan tyydyttyneen rasvan vähentäminen ja korvaaminen huonolaatuisilla hiilihydraattilähteillä (vaalea vilja, sokeri) ei paranna terveyttä. Jos tyydyttynyt rasva vähenee ja tilalle tulee kasvi- ja kalaperäisiä tyydyttymättömiä rasvahappoja, sairastavuus ja kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin vähenee.

JS: Oikein. Tyydyttyneellä rasvalla ei ole tutkimuksissa osoitettu olevan mitään yhteyttä sydän- ja verisuonisairauksiin, sen sijaan runsaan auringonkukka- ja rypsiöljyn käytön on todettu jo 60-luvulla olevan yhteydessä sydän- ja verisuonisairauksiin niiden sisältämän runsaan omega-6-rasvahapon vuoksi. Suosittelen päivittäiseen käyttöön tyydyttyneiden rasvojen osalta voita ja neitsytkookosöljyä. Ne ovat terveyttä edistäviä rasvoja sisältäen äidin rintamaidossakin olevaa lauriinihapoa, joka on erittäin antioksidanttinen.

2. Margariini on voita terveellisempää

MF: Oikein/väärin. On sama, kumpaa käyttää leivän päällä, jos muu ruokavalio on kunnossa. Nykyisin margariineissa ei ole transrasvahappoja, eikä margariinien lisäaineiden ole osoitettu aiheuttavan terveydellistä riskiä. Pelkän voin tai margariinin merkitystä terveydelle on mahdotonta kunnolla arvioida. Itä-Suomen yliopistossa tehtiin pari vuotta sitten väestötutkimus, jossa voin suuri käyttö ennusti kuolleisuutta. Voita runsaasti käyttävät eroavat ruokatottumuksiltaan muista monella tavalla. On mahdollista, että osa kuopiolaisten tuloksesta selittyi sillä, että voi on vain osoitin yleisesti huonoista elintavoista.

JS: Väärin. Nykyään margariineja ei enää koveteta transrasvaksi, mutta rasvahapot hapettuvat edelleen myrkyllisiksi perimäainesta ja soluja vahingoittaviksi yhdisteiksi. Kovetusprosessissa margariineihin jää jäämiä nikkelistä ja alumiinista. Tutkimusten mukaan margariinit aiheuttavat insuliiniresistenssiä ja altistavat diabetekselle sekä estävät kroonisia tulehdussairauksia ehkäisevien rasvaliukoisten vitamiinien imeytymistä. Sydänterveellinen voi on suomalaisten tärkeimpiä luonnollisia rasvoja. Voi parantaa vastustuskykyä ja ehkäisee diabetesta.

3. Vähärasvainen ruoka ei laihduta

MF: Väärin. Mikä tahansa ruoka laihduttaa, jos siitä saadaan vähemmän energiaa kuin kulutetaan. Aikaisemmin valtaosa laihdutusohjeista perustui vähärasvaiseen ruokavalioon. Tästä yksioikoisuudesta on luovuttu jo monta vuotta sitten Suomessakin. Useiden tutkimusten mukaan vähähiilihydraattinen dieetti on keskimäärin tehokkain laihdutusmenetelmä 3–6 kuukautta kestäneissä laihdutuksissa. Vähintään vuoden kestäneissä laihdutuksissa eivät eri dieetit enää eroa toisistaan.

JS: Oikein. Laihduttamisessa on tärkeää hallita insuliinihormonin määrää vaikuttamalla tasapainottavasti aterian jälkeiseen verensokeriin. Viljatuotteet ja peruna korvataan kasviksilla ja vihanneksilla. Rasva tasapainottaa verensokeria. On käsittämätöntä, että viralliset ravitsemussuositukset suosittelevat edelleen jokaiselle, myös diabeetikoille, 6–9 palaa leipää päivässä kevytlevitteiden kera. Runsashiilihydraattinen ja vähärasvainen ruokavalio on oiva keino saada meidät ylipainoisiksi ja diabeetikot pysymään diabeetikkoina. Ainoa keino laihduttaa ja kiinteyttää kehoa on luonnollisia rasvoja sisältävä vähähiilihydraattinen ruokavalio.

4. Kasviöljyt ovat eläinperäisiä rasvoja terveellisempiä

MF: Oikein. Jos joku väittää jotain muuta, hän joko ei lue tieteellistä kirjallisuutta tai sitten valitsee sieltä jotain ihan kummallista. Suosittelen itse rypsi- ja oliiviöljyjen käyttämistä, sillä niiden rasvahappokoostumukset täydentävät mukavasti toisiaan. Ainoa huomionarvoinen asia on se, että öljyillä paistettaessa ei lämpötila saa nousta liian kuumaksi. Muuten kasviöljyt ovat erinomaisia rasvoja, joiden saantia Suomessa pitäisi nykyisestä jopa lisätä.

JS: Väärin. Kasviöljyistä neitsytkookosöljy ja oliiviöljy ovat erityisen terveyttä edistäviä. Rypsi- ja auringonkukkaöljyä en suosittele, sillä niiden sisältämä omega-6-rasva on yksi tärkeimpiä kroonisen tulehduksen ja valtimoplakin aiheuttajia. Eläinrasvoista tärkeimmät ovat kalan omega3-rasvat. Hiljattain on vahvistunut vanha tieto siitä, että maitorasvat ovat sydänterveyttä edistäviä. Maitotaloustuotteista tulisi valita aina rasvaisimmat ja jos mahdollista, pastöroimattomat ja homogenoimattomat.

5. Korkea kolesteroli on riski sydänterveydelle

MF: Väärin. Useimmille ihmisille ruoan sisältämä kolesteroli ei ole ongelma, eikä kohtuullisen runsaskaan kolesterolin saanti nosta veren kolesterolipitoisuutta. Vain niillä, joilla on geneettisesti periytyvä ApoE4-alleeli, ruoan kolesteroli nostaa elimistön kolesterolia, ja heidän on syytä rajoittaa esim. kananmunien syöntiä. Elimistön kolesterolitasapainoon vaikuttaa ruoan kolesterolia paljon enemmän ravinnon rasva sekä hiilihydraattien laatu ja määrä.

JS: Väärin. Kolesteroliteoria on yksi suuria huijauksia lääketieteessä. Kolesterolilla ja sydänterveydellä ei ole osoitettu olevan yhteyttä. Kolesteroli on elimistömme muodostama aine, ei rasva, joka toimii mm. D-vitamiinin ja monien hormonien esiasteena, sekä solujen korjausaineena.

Vuosikymmeniä on ajateltu, että kolesteroli olisi yksi tärkeimpiä syitä valtimonkovettumataudille. Näin ei ole. Nauttimalla kanamunaa ja katkarapuja tuet elimistön kolesterolijärjestelmää ja hormonituotantoa.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt