Unitutkija: Kun koulu alkaa kello 8, nuoren terveys on vaarassa

Lapsen uni-valverytmi siirtyy myöhäisemmäksi murrosikään tultaessa.

Helsingin yliopiston unitutkijan, professori Markku Partisen mukaan kahdeksaksi kouluun herääminen on haitaksi murrosikäiselle.

22.8.2014 13:08 | Päivitetty 22.8.2014 13:09

Helsingin yliopiston unitutkijan, professori Markku Partisen mukaan kahdeksaksi kouluun herääminen on haitaksi murrosikäiselle.

Taustalla ei kuitenkaan ole teinien oletettu laiskuus, sillä Partinen perustelee väitteensä puhtaasti biologisilla syillä.

 Kun tulee puberteetti, niin siinä vaiheessa uni-valverytmi ja nukahtaminen siirtyvät pari tuntia myöhemmäksi.

- Alakoululaisilla ongelmaa ei ole, koska pieni lapsi käy nukkumaan yleensäkin aikaisemmin ja ehtii nukkua riittävän unimäärän. Kun tulee puberteetti, niin siinä vaiheessa uni-valverytmi ja nukahtaminen siirtyvät pari tuntia myöhemmäksi. Tämä tarkoittaa sitä, että teini-ikäisellä uni ei tule ennen kun kymmenen, yhdentoista aikoihin ja osalla vielä myöhemminkin, Partinen selittää.

Nuoren unentarve on Partisen mukaan kuitenkin edelleen kahdeksan tuntia tai enemmänkin. Kun lasketaan nukahtamiseen sekä aamutoimiin kuluva aika, ei myöhään pehkuihin kömpivä murrosikäinen todennäköisesti ehdi uinumaan tarvitsemaansa määrää, jos koulun kello soi jo kahdeksalta.

Jo puoli tuntia riittäisi

Partinen toteaa, että asia on pienestä kiinni. Jo puolikin tuntia myöhäisempi päivän aloitus vaikuttaisi positiivisesti moneen asiaan. Karttuva univelka kun voi vaikuttaa negatiivisesti paitsi koulumenestykseen, myös terveyteen.

Yläkoulun loppuvaiheessa ongelmasta kärsivät erityisesti pojat, joilla puberteetti käynnistyy tyttöjä myöhemmin.

Partisen mukaan on epäilty, että koulupäivän myöhentäminen saisi teinit kukkumaan valveilla pitempään. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen perusteella tämä ei kuitenkaan näyttäisi pitävän paikkaansa.

Koulupäivän aloittamista jo kahdeksalta on perusteltu myös sillä, että koulupäivän venyminen toisesta päästä haittaisi nuorten urheilutreenejä.

 Rohkaistaisiin vapaaehtoisia kouluja käynnistämään vaikka vuoden pituinen koe, jossa koulu alkaisi myöhemmin.

- Valtaosallahan ei ole mitään treenejä koulun jälkeen. Aktiiviurheilijoita on vain pieni osa koululaisista, Partinen huomauttaa.

Partisen mukaan niissä kouluissa, joissa päivä alkaa myöhemmin, ovat sekä vanhemmat että nuoret suhtautuneet asiaan positiivisesti. Hän ehdottaakin Opetushallitukselle asian selvittämistä avoimin mielin.

- Rohkaistaisiin vapaaehtoisia kouluja käynnistämään vaikka vuoden pituinen koe, jossa koulu alkaisi myöhemmin. Samalta paikkakunnalta voitaisiin valita myös toinen koulu, jossa päivä alkaisi aiemmin. Sitten verrattaisiin koululaisten, opettajien ja vanhempien tyytyväisyyttä sekä ennen kaikkea myös opintomenestystä. Sillä tavallahan sen saisi selville.

Partinen puhui aiheesta ensimmäisenä Ylen Aamu-tv:ssä perjantaina.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?