THL: Tavallinen ruoka ei riitä - suomalaisten pitää syödä enemmän D-vitamiinia

Suomalaiset miehet ovat esimerkkilisiä, mutta naiset tarvitsevat enemmän d-vitamiinia. Tavallisesta ruoasta he eivät saa tarvittavaa määrää tätä tärkeää vitamiinia - apuun täytyy ottaa oikea ruokavalio ja valmisteet, sanovat terveydenhuollon ammattilaiset THL:stä.

Lohi sisältää ns. hyviä rasvoja.

4.10.2013 10:30

Pohjoismaiden kansalaisille annettiin torstaina uudet ohjeet ravitsemuksesta. Mukana oli myös liikkumissuositukset.

Selvää on se, että suomalaisten pitäisi syödä enemmän D-vitamiinia. Uudet suositukset nostavat D-vitamiinin saantisuositusta 10 mikrogrammaan päivässä. Ennen suositus oli 7,5 mikrogrammaa.

D-vitamiinin saanti on toki lisääntynyt, ja miehet saavat sitä riittävästi, terveysviranomaiset sanovat Suomessakin. He olivat koolla perjantaina peilaamassa kotimaisia tuloksia edellisenä päivänä julkistettuihin uusiin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin.

Suomalaiset naiset kuitenkin saavat yhä liian vähän d-vitamiinia ravinnostaan. Samoin naisilla on raudan saanti liian vähäistä.

Vitamiinivalmisteen käyttö nostaa D:n saannin riittäväksi, katsoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuoreessa katsauksessaan. D-vitamiinin saamisen kannalta parhaita lähteitä ovat kala, vitaminoidut ravintorasvat ja maitovalmisteet.

- On ilo todeta, että valtion ravitsemusneuvottelukunnan toimenpiteet suomalaisten D-vitamiinitilanteen parantamiseksi näyttävät toimivan. D-vitamiinin saanti on riittävää, kun sitä täydennetään D-vitamiinivalmisteilla silloin, kun ei käytetä säännöllisesti kalaa, D-vitaminoituja maitoja tai ravintorasvoja, sanoo tutkimusprofessori Suvi Virtanen THL:stä.

Kalan, kasvisten,  hedelmien ja marjojen käyttö on lisääntynyt edellisestä Finriski-tutkimuksesta. Naiset käyttävät niitä ruokavaliossaan miehiä enemmän.

Tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finravinto 2012 -tutkimukseen, joka on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansallista Finriski-tutkimusta.

Naisten ruokavalio sisältää enemmän kuitua kuin miesten. Kaikkiaan suomalaiset syövät enemmän rasvaa ja vähemmän hiilihydraatteja kuin viisi vuotta sitten. Vähemmän syödään ruisleipää ja muita kuitupitoisia ruokia. Muutos ei ole Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan suotuisa kokonaisravitsemuksen kannalta.

Puska: Rasvan laatua pitää parantaa

Kokonaisrasvan nousu johtuu ennen kaikkea kovien rasvojen käytön kasvusta, mutta myös pehmeiden rasvojen käyttö kasvoi.

- Kun tiedetään ruokavalion keskeinen merkitys kansantautiemme synnyssä, olisi näiden tulosten perusteella tärkeää vahvistaa terveellisiä vaihtoehtoja sekä kansalaisten omissa valinnoissa että elintarviketeollisuudessa ja julkisessa päätöksenteossa. Tämä koskee erityisesti rasvan laadun parantamista, suolan vähentämistä sekä kasvisten monipuolisen käytön edistämistä, kertoo THL:n pääjohtaja Pekka Puska.

Pohjoismainen ministerineuvos päätyi sen sijaan pitämään proteiinin saantisuosituksen ennallaan, vaikka proteiinia kuten lihaa suosiva karppausruokavalio on mullistanut monen ruokatottumukset.

Suurin muutos eilen julkistetuissa suosituksissa on tosiaan omega-3-rasvahapon suosituksissa. Prosentti kaikesta energiasta pitäisi tulla omega-3-rasvahapoista, joita on esimerkiksi kalassa. Ennen riitti puoli prosenttia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?