Monia ruokia makeutetaan tai terästetään lisäaineilla. Näistä erityisesti aspartaamilla (E951) ja natriumglutamaatilla (E621) on huono maine.
Vuosien varrelta aspartaamista saadut ristiriitaiset tutkimustulokset on nyt syynätty uudelleen. EFSAn (Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen) arvion mukaan aine on turvallinen kohtuullisesti käytettynä. Myöskään natriumglutamaatin vaaroista ei ole todisteita.
Kannattaako tuloksiin uskoa? IS kysyi kahdelta asiantuntijalta. Onko aspartaami vaarallista?
Eviran ylitarkastaja Kirsi-Helena Kanninen: - Aiemminkin EFSA on pitänyt aspartaamia turvallisena, kunhan hyväksyttävä päivittäinen enimmäisannos(ADI) ei ylity. EFSA kävi nyt uudelleen kaikki tutkimukset läpi, eikä vastaan tullut mitään, minkä vuoksi tuota käsitystä pitäisi muuttaa. Aspartaamin ADI-arvo on satakertaisesti pienempi kuin se, jolla eläinkokeissa ei ole havaittu haittavaikutuksia.
Ravintovalmentaja Saija Hakonen: - En suosittelisi sitä kenellekään. Tutkimuksista huolimatta ei voi tietää tarpeeksi varmasti, mitä se aiheuttaa elimistöllemme ja miten se vaikuttaa muiden lisäaineiden kanssa. On kuunneltava myös tavallisten ihmisten kokemuksia. Tunnen monia, jotka saavat aspartaamista esimerkiksi vatsaoireita ja höntelön olon.
Paljonko aspartaamia voi syödä?
KHK: - Jotta raja tulisi vastaan, pitäisi juoda päivässä useita litroja limsaa, joka on makeutettu suurimmalla sallitulla määrällä aspartaamia. Ei tarvitse laskea, paljonko lisäainetta saa, vaan pikemminkin syödä vaihtelevasti ja monipuolisesti.
SH: - Kannattaa korvata aspartaami kokonaan muilla makeuttajilla. Esimerkiksi stevia on perinteinen ja luonnonmukainen, kaloriton makeuttaja.
Tappavatko lisäaineet aivosoluja?
KHK: - En osaa mennä yksittäisiin tutkimuksiin. Glutamaatista kysyisin, mikä on väitteen tieteellinen tausta.
SH: - Näin olen lukenut.
Pahentaako glutamaatti migreeniä?
KHK: - Tunnetaan niin sanottu kiinalaisen ravintolan syndrooma, jossa glutamaatti voi laukaista migreenikohtauksen. Tällöin glutamaattia on syytä välttää. Toisaalta ihmiset voivat saada oireita vaikkapa pähkinöistä ja maidosta, eikä niitäkään kielletä sen takia kaikilta.
SH: - Se voi laukaista migreenin. Siitä on maininta jopa Suomen migreeniyhdistyksen sivuilla.
Onko natriumglutamaatti myrkky?
KHK: - Ei ole. Glutamaattia on ravinnossamme luonnostaankin. Aineen turvallisuus arvioidaan lähivuosina uudestaan osana EFSAn toteuttamaa lisäaineiden turvallisuusarviota.
SH: - En suosittele glutamaattia ollenkaan. Väitetään, että se sisältää samanlaista aminohappoa, jota kehossa on muutenkin, joten se ei ole keinotekoinen aine. Kuitenkin se on teollisesti valmistettua, joten se käyttäytyy ihmisen kehossa eri tavalla kuin luonnollinen. Ja miksi edes käyttää mitään, millä ei ole mitään ravintoarvoa? Kannattaa käyttää ruoassa mieluummin monipuolisia mausteita tai himalajansuolaa, joka sisältää paljon mineraaleja. Voiko EFSAn arvioihin luottaa?
KHK: - Varmasti voi, sillä viranomaisen tehtävä on suojata kuluttajaa. Tietoa on saatavilla netissä niin paljon, että tavallisen kuluttajan on vaikea erottaa, miten tieteellisesti kestävää se on. Tutkimusten mahdollinen puolueellisuus on arviossa otettu huomioon.
SH: - Herää kysymys, ovatko kaikki EFSAn arvioimat tutkimukset olleet oikeasti puolueettomia. Joidenkin aspartaamitutkimusten kohdallahan on keskusteltu siitä, että ne ovat olleet valmistajan rahoittamia.
