Kesäaika - näin se vaikuttaa terveyteen

Julkaistu:

Ajan liikuttaminen tunnilla voi tuntua pikkujutulta, mutta sillä on enemmän vaikutuksia terveyteemme kuin voisi luulla.
Kevät on tulossa kovaa vauhtia, ja Suomessakin siirrytään ensi sunnuntaina jälleen kesäaikaan. Ajan liikuttaminen tunnilla voi tuntua pikkujutulta, mutta sillä on enemmän vaikutuksia terveyteemme kuin voisi luulla.

Eniten kesä- ja talviajan muutokset heijastuvat unirytmiin, ja kuten kaikki tiedämme, unella on paljon tekemistä muun terveytemme kanssa. Healthland.time.com  -sivusto listasi yllättäviä terveysvaikutuksia, jotka unettomuuden kautta vaikuttavat yleiseen terveydentilaamme.

1. Unettomuuden vaikutukset uneen ja nukkumiseen


Monet ihmiset kykenevät sopeutumaan kellon siirtoon helposti. On kuitenkin myös heitä, joiden sisäinen kello menee sekaisin kesä- ja talviajan vaihdoksessa. Unirytmin muutos voi aiheuttaa unettomuutta. Kellojen siirtäminen vaikuttaa eniten heihin, joilla on ennestään unettomuutta, masennusta tai sydänsairauksia.

Vuonna 2008 julkaistun australialaistutkimuksen mukaan kesäaikan siirtyminen lisää itsemurhariskiä. Itsemurhia tehdään enemmän kesäaikaan siirtymisen jälkeisinä kolmena viikkona kuin minään muuna ajankohtana koko vuodessa.

Samana vuonna tehdyn ruotsalaistutkimuksen mukaan myös vakavat sydänkohtaukset lisääntyvät kesäajan jälkeisenä kolmena työpäivänä. Jos vakavan sydänkohtauksen riski on normaalisti 6 prosenttia, kellojen siirtämisen jälkeisinä kolmena päivänä sama riski on 10 prosenttia.

2. Unettomuuden vaikutukset syöpäriskiin


Kesäaikaan siirtyminen itsessään ei vaikuta syöpäriskiin. Syöpäriskiä lisää kuitenkin kellojen siirtämisestä aiheutuvat uniongelmat. Yalen yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan yövuoroa tekevillä ja epäsäännöllisesti nukkuvilla naisilla on yli 50 prosenttia suurempi riski sairastua jossain elämänsä vaiheessa rintasyöpään.

Eniten riskiä kasvattavat epäsäännölliset työvuorot, sillä ne voivat aiheuttaa pitkäaikaisia nukkumisvaikeuksia.

3. Unettomuuden vaikutukset masennukseen ja ahdistuneisuuteen


Sydneyn yliopisto tutki unettomuuden vaikutuksia masennukseen vuonna 2010. Puolentoista vuoden mittaisessa tutkimuksessa todettiin, että jokainen valvottu tunti yöaikaan lisäsi opiskelijoiden ahdistusta viiden prosenttiyksikön verran.

Huonosti nukkuvat kärsivät 14 prosenttia enemmän mielenterveyden ongelmista kuin normaalisti nukkuvat henkilöt.

4. Unettomuuden vaikutukset painoon


Tutkimusten mukaan henkilöt, jotka nukkuvat vähemmän kuin kahdeksan tuntia yössä, kuluttavat noin 2 prosenttia enemmän rasvaa ja 3 prosenttia enemmän hiilihydraatteja kuin kunnolla nukkuvat henkilöt. Ylimääräinen ravinto tuli myös epäterveellisistä välipaloista, eikä kunnon aterioista. Pitkällä tähtäimellä tämä kasvattaa painoa, ja lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä myöhemmin elämässä.

5. Unettomuuden vaikutukset muistiin ja oppimiseen


Uni- ja vuorokausirytmin muutokset aiheuttavat pitkällä tähtäimellä muisti- ja oppimisvaikeuksia. Tämä todettiin myös vuonna 2010 tehdyssä amerikkalaistutkimuksessa. Kyseisessä tutkimuksessa hamstereille simuloitiin kuuden tunnin aikaeroa kahdesti viikossa kuukauden ajan. Hamstereille tehtiin muistitestejä tutkimuksen viimeisenä kahtena viikkona, ja uudelleen kuukauden kuluttua testin lopettamisesta.

Aikaerosta kärsivät hamsterit suoriutuivat muistitesteistä huonommin kuin vakaarytmiset toverinsa, mutta tutkijat yllättyivät siitä, että aikaero vaikutti hamstereiden muistiin viel kuukauden toipumisajan jälkeenkin. Näinollen tutkijat päätyivät siihen tulokseen, että epäsäännöllisellä unirytmillä on pitkäaikaisia vaikutuksia muistiin ja käytökseen.


Seitsemän faktaa unettomuudesta

- Nukkumiseen liittyviä häiriöitä on monenlaisia, ja yleisin niistä on unettomuus, josta voivat kärsiä kaikenikäiset lapsista vanhuksiin.

- Unihäiriöt jaetaan elimellisiin ja ei-elimellisiin häiriöihin.

- Suomalaisilla unettomuutta ilmenee joka viidennellä aikuisella, naisilla enemmän kuin miehillä. Jatkuvasta unettomuudesta kärsii 5-10 % aikuisista.

- Unettomuus voi ilmetä kolmenlaisena: hankaluutena nukahtaa illalla, katkonaisena unena tai liian aikaisena aamuyön heräämisenä.

- Jos unettomuus on kestänyt yli kuukauden, se vaatii tutkimusta ja hoitoa.

- Unettomuuden hoito on aina yksilöllistä.

- Unilääkkeen käyttöä unettomuuden hoidossa voidaan toteuttaa vain tilapäisesti.

Lähde: Poliklinikka.fi

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt