Turun hovioikeus on hylännyt syyttäjän valitukseen Tampereella Elokapinan mielenosoitukseen osallistuneiden rankaisemisesta. Länsi-Suomen aluesyyttäjä vaati hovioikeutta määräämään sakkorangaistuksen poliisia vastaan niskoitelleille 12 mielenosoittajalle.
Kyseessä oli elokuussa 2021 Tampereen keskustassa järjestetty mielenosoitus. Poliisi otti kiinni kaikkiaan 50 mielenosoittajaa, joista 38 suostui maksamaan sakot niskoittelusta.
12 mielenosoittajaa kieltäytyi sakkomenettelystä. Niinpä sakkojen vaatiminen jäi syyttäjän vastuulle.
Pirkanmaan käräjäoikeus katsoi viime maaliskuussa mielenosoittajien syyllistyneen niskoitteluun. Samalla oikeus kuitenkin totesi, että kiinniottoa seurannut noin 8–9 tunnin vapaudenmenetys oli riittävä rangaistus teosta.
Käräjäoikeuden näkemyksen mukaan sakkorangaistukseen tuomitseminen olisi tästä syystä ollut teon vähäisyyden vuoksi kohtuutonta.
Syyttäjä ei tyytynyt tuomioon. Valituksessaan syyttäjä katsoi, ettei kyse ollut vähäisistä teoista.
– Kysymys oli ollut järjestäytyneen kansanliikkeen mielenosoitukseen osallistuneiden henkilöiden päämäärätietoisesta ja suunnitelmallisesta toiminnasta, jonka todennäköinen lopputulos oli ollut ennalta tiedossa, syyttäjä ilmoitti valituksessaan.
Syyttäjän mukaan alle 12 tunnin vapaudenmenetystä ei voida ottaa huomioon rangaistusta määrättäessä.
Valituksessaan syyttäjä korosti myös rankaisematta jättämisen seurauksia.
– Vapaudenmenetys ei ole ollut vastavalittajille ennalta-arvaamaton seuraamus, eikä sitä ole itsessään pidettävä rangaistuksena teosta. Ottaen huomioon tapauksen yhteiskunnallinen merkitys sekä se, että vastaavantyyppisiä mielenosoituksia on ollut ennen tekoa ja tulee olemaan sen jälkeenkin, rikosoikeudellisella sanktiolla on myös tärkeä yleisestävä merkitys.
Turun hovioikeus pohti syyttäjän esittämiä näkökulmia tarkkaan.
– Syyttäjän mukaan tulevien mielenosoituksien osallistujat voisivat katsoa, ettei heidän tarvitse noudattaa poliisin määräyksiä, koska heitä ei rangaistaisi tästä konkreettisesti. Edelleen syyttäjän mukaan käräjäoikeuden tuomio murentaa huomattavasti poliisin arvovaltaa ja kykyä toimia tehokkaasti joukkojenhallintatehtävissä.
Ratkaisussaan hovioikeus päätyi pohtimaan rangaistusten merkitystä syvällisemmin.
– Kun yhteiskunnan moite ilmenee rangaistuksen muodossa, kyseessä oletetaan olevan epämiellyttävä ja kielteinen kokemus. Rangaistuksella kajotaan henkilölle tärkeisiin, perustuslaissa suojattuihin etuihin, kuten vapauteen tai varallisuuteen. Rangaistuksesta seuraa pääsääntöisesti jonkinlainen fyysinen tai psyykkinen kärsimys tai haitta rikoksentekijälle. Voidaan olettaa, että rangaistuksen seurauksista eniten kärsimystä tuottaa vapaudenmenetys.
Niinpä hovioikeus katsoi alle kymmenen tunnin vapaudenmenetyksen riittäväksi seuraamukseksi rikoksesta. Erillinen rankaisu sakoilla on myös hovioikeuden mukaan tarkoituksetonta.
– Ei ole myöskään aihetta olettaa, että poliisin arvovalta ja kyky tehokkaaseen joukkojenhallintaan vaarantuisi siitä johtuen, ettei vastaajille tuomita mainitun vapaudenmenetyksen lisäksi vielä vähäistä sakkorangaistusta, oikeus linjasi.
