Yksi kaupunki oli poikkeuksellisen onnekas kesän lottoarvonnoissa – katso oman kotikuntasi tilanne

Kesän aikana Suomen kirjapääkaupunkiin osui peräti neljä suurvoittoa eri lottopeleistä. Yli 50 vuoden lottohistorian aikana eniten rahaa asukasta kohden on kuitenkin mennyt Ruokolahdelle. Tilastot voivat mennä uusiksi, kun lauantaina arvotaan peräti 15,8 miljoonan euron ennätyspotti.

Loton päävoittojen historiatilasto paljastaa merkittäviä eroja Suomen kuntien välillä. Toisaalla onnea on enemmän, toisaalla vähemmän.

17.9. 8:00

Pirkanmaalla sijaitseva noin 24 000 asukkaan Sastamala on muutakin kuin Herra Hakkaraista, wanhoja kirjoja ja lentopalloa. Veikkauksen tietojen perusteella kaupungista löytyy entistä enemmän lottovoittajia.

– Kaikki alkoi heinäkuun alussa paikkakunnalle osuneesta Loton 14 miljoonan euron voitosta. Sen jälkeen onni on potkinut paikkakuntaa toistuvasti, Veikkaus kertoo tiedotteessaan.

Lue lisää: Lotossa yksi täys­osuma – tänne meni 14 miljoonaa euroa

Kesän kolme muuta suurvoittoa toki kalpenevat heinäkuiselle miljoonapotille. Kierroksen 29 lotto toi Sastamalaan 163 000 euroa. Elokuisen kierroksen 34 kaupunkiin tuli 32 000 euroa Vikinglotossa ja 395 000 euroa Eurojackpotissa.

Silti. Meno on ollu hurjaa. Ja rohkaisevaa.

Kuinka pitkä on ”onnekkuuspyrähdys”?

Voitot näkyvät sastamalalaisten pelaamisen määrässä. Veikkauksen viestintäpäällikkö Pipsa Öhman puhuu ”onnekkuuspyrähdyksestä”.

– Todennäköistä on, että onnekkuus johtuu ainakin osittain siitä, että paikkakunnalla on innostuttu tavanomaista enemmän tavoittelemaan onnea lottopeleissä, mikä on varsin tyypillistä paikkakunnalle osuneen suuren voiton jälkeen, Öhman sanoo.

Tällaisen tarjoilun sai heinäkuun alussa 14 miljoonaa lotossa voittanut sastamalalainen nettipelaaja perinteisillä voittajakahveilla Veikkauksen pääkonttorilla.

Sana pyrähdys kertoo kaiken: suurvoittojen tulva ei ole pysyvä. Tai sitten kyseessä on yliluonnollinen ilmiö, joka horjuttaa todennäköisyyslaskennan periaatteita.

Perinteisen lauantailoton 50 vuoden historiatilastot kertovat, että Sastamala on pärjännyt hyvin myös pidemmällä aikajänteellä – tosin lähinnä tuoreen 14 miljoonan potin ansiosta.

Päävoitot ovat tuoneet nykyisen Sastamalan alueelle rahaa vuodesta 1971 alkaen euroissa mitaten kaikkiaan hieman alle 24 miljoona euroa. Käytännössä siis liki tuhat euroa per asukas.

Koko maan onnekkuuslistalla Sastamala on rahassa mitaten sijalla 25.

Ruokolahdelle yli 4 400 euroa asukasta kohden

Lauantailoton onnekkuuslistan ykkönen on Ruokolahti. 5 000 asukkaan kuntaan Etelä-Karjalaan on mennyt vuosien mittaan päävoittoja peräti 4 406 euroa asukasta kohden.

Valitettavasti lottovoittoja ei jaeta kunnan toimesta tasaisesti kaikille. Ruokolahdelle päävoittoja on mennyt tasan neljä. 22 miljoonan kokonaismäärästä suurin osa, 14,5 miljoonaa, meni yhdelle ainoalle nettipelaajalle kesäkuussa 2018.

Asukasta kohden laskien toiseksi onnekkain kunta on yhden ainoa päävoiton Utsjoki. 1 200 asukkaan kunnassa tuo yksi viiden miljoonan pääpotti nostaa summan yhtä asukasta kohden 4 125 euroon.

Muutkin onnekkuuslistan kärkikunnat ovat kooltaan pieniä: Kaustinen, Enontekiö, Ristijärvi, Kustavi, Kannonkoski...

Isommista kaupungeista onnea riittänyt Lohjalla

Yli 20 000 asukkaan kunnista onnekkain on Lohja, jossa lauantailoton päävoitto on kaapattu 36 kertaa. Asukasta kohden Lohjalla on voitettu pääpoteista 1 080 euroa.

Yli 100 000 asukkaan kunnissa moiset keskiarvot ovat kaukaisia. Listan ykköseksi yltää 87 päävoiton Lahti 438 eurolla.

Määrällisesti eniten sekä päävoittoja (425) että niiden tuomia euroja (liki 236 miljoonaa) on juhlittu odotetusti Helsingissä. Sen sijaan toiseksi suurin kaupunki Espoo ei suhteellisesti katsoen ole mikään lottokunta: euromääräisesti Espoo on vasta sijalla 10.

Tamperelaisesta näkökulmasta on tärkeää olla Helsingin jälkeen kakkonen – tai ainakin Turkua parempi. Molemmat onnistuvat: 145 voittoa ja liki 96 miljoonaa euroa.

41 kuntaan ei yhtään päävoittoa 51 vuodessa

Onnekkuuslistalla on myös häntäpää. Siellä on yhteensä 41 kuntaa, joissa edelleen unelmoidaan ensimmäisestä lauantailoton päävoitosta.

Suurin päävoitoton kunta on Maarianhamina. Liki 12 000 asukkaan Ahvenanmaan pääkaupungin jälkeen suurimpia voitottomia ovat Hausjärvi (8 200 asukasta), Rusko (6 300), Jomala (5 200) ja Pyhtää (5 100).

88 asukkaan Sottungassakin saattaa päävoitottomuus sattua. Toisaalta: jos viikonlopun 15,8 miljoonaa osuu Sottungaan, kunta nousee onnekkuuslistan ylivoimaiseksi ykköseksi.

Asukasta kohden voitto olisi liki 180 000 euroa!

Halsua on Suomen pienin kunta, jossa on juhlittu perinteisen lauantailoton päävoittoa. Kuva Halsuan keskustasta tammikuulta 2020.

Pienin kunta, jossa päävoitto on tähän mennessä voitettu, on 1 100 asukkaan Halsua. Voittosumma oli tuolloin ”vain” 140 000 euroa, joten asukasta kohden summa jäi 124 euroon.

Laihian ainoa pääpotti oli ”säästäväinen”

Yhden ainoan pääpotin kunnista pienin voitto on Multialle osunut 8 427 euroa. Asukasta kohden summa oli reilut viisi euroa.

Yhden päävoiton kunnista lottoarvonta on ollut erityisen saita Laihiaa kohtaan. Säästäväisyydestään tunnetun kunnan ainoa voitto oli noin 24 500 euroa, mikä tekee asukasta kohden kolme euroa ja ruhtinaalliset kuusi senttiä päälle.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?