Some lisää lapsiin kohdistuvia seksuaali­rikoksia– poliisi kertoo, milloin pitää viimeistään huolestua

Alaikäisiin kohdistuvien seksuaalirikosten määrä on kääntynyt jyrkkään kasvuun ainakin Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella eli Pirkanmaalla ja Keski-Suomessa.

Seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä tehtiin laitoksen alueella vuosien 2018–20 aikana noin 200 ilmoitusta vuodessa, mutta viime vuonna lukema oli 433. Kuluva vuosi näyttää vielä pahemmalta, sillä toukokuun alkuun mennessä ilmoituksia oli tehty jo 252.

Lukemia ovat osaltaan nostamassa parhaillaan käynnissä olevat kaksi poikkeuksellisen suurta tutkintaa Pirkanmaalla. Toisessa tapauksessa epäiltynä on valkeakoskelaismies, jonka epäiltyjen uhrien määrä noussee jopa 250:een.

Toisessa tapauksessa uhreina on noin 50 poikaa. Kahta muuta laajempaa rikosepäilyä ei ole poliisin resurssipulan vuoksi ehditty vielä tutkimaan.

Lue lisää: 26-vuotiaan miehen epäillään tehneen yli 200 lapsiin kohdistunutta seksuaali­rikosta – poliisi pelkää, että uhreja on vielä enemmän

Hyväksikäyttörikokset saavat alkunsa nykyisin yhä useammin sosiaalisen median kautta. Tekijä on useimmiten alle 30-vuotias mies, joka luo valeprofiilin ja lähettää esimerkiksi Snapchatin tai Instagramin kautta aluksi viattomilta vaikuttavia viestejä alaikäisille.

Aluksi aikuinen, joka saattaa itsekin esiintyä somessa lapsena, yrittää luoda luottamuksellisen suhteen alaikäiseen kohteeseensa. Jossain vaiheessa, usein hyvinkin nopeasti, viestittelyn luonne muuttuu seksuaaliseksi.

Aikuinen voi kirjoittaa muun muassa seksifantasioista ja kysellä lapselta hänen kokemuksistaan. Tavallisia ovat tapaukset, joissa aikuinen lähettää lapselle itsestään tekaistun kuvan ja pyytää lapselta esimerkiksi videon siitä, kun tämä tyydyttää itseään.

Pahimmillaan yhteydenpito ”tutun ja luotettavan” ystävän kanssa voi päättyä tapaamiseen ja seksuaaliseen kanssakäymiseen.

Rikosten ennaltaehkäisyyn paras keino on se, että huoltaja kantaa aidosti vastuuta jälkikasvustaan. Poliisi kehottaakin vanhempia aidosti perehtymään siihen, mitä lapset somessa tekevät.

– Ongelma on tietämyksen puute. Vanhemmat ajattelevat, että some on lasten ja nuorten paikka, eikä se kiinnosta heitä, ettei heillä ole siellä mitään tekemistä, vanhempi rikoskonstaapeli Miia Keso kuvailee.

– Jos lapsi käyttää Tiktokia, Snapchatia tai Instagramia, niin vanhempien pitää tietää, mitä se tarkoittaa, mitkä ovat näiden alustojen mahdollisuudet, vaaran paikat ja ongelmat. Silloin keskustelu lasten kanssa on helpompaa.

Keson mukaan on ymmärrettävää, että jotkut vanhemmat jopa vihaavat sosiaalista mediaa. Sillä perusteella ei kuitenkaan voi välttää velvollisuutta pitää huolta lapsestaan.

– Kun lapsi menee vaikka futistreeneihin, niin onhan vanhempi sielläkin mukana seuraamassa, tukemassa ja rajoittamassa.

Rikosylikomisario Sakari Tuominen korostaa, ettei jokaista vanhempaa voi edellyttää opettelemaan sosiaalisen median kanavien käyttöä.

– Jokainen kasvattaa lasta omalla tavallaan. Jos somen opettelu ei ole luontaista, vanhemman pitää varmistaa jotenkin muuten se, että hän pysyy kärryillä siitä, mitä lapsi somessa tekee, Tuominen sanoo.

Tuominen muistuttaa myös siitä, että perustuslakiin kirjattua lakia viestintäsalaisuudesta pitää tarpeen tullen rikkoa. Vaa’an toisella puolella kun on huoltajuuslaki, jonka mukaan vanhemmalla on velvollisuus huolehtia myös lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista.

– Aina kun kysytään, saako vanhempi katsoa lapsen puhelinta, niin ensimmäinen vastaus on ei, koska viestintäsalaisuus. Tosiasia on, että niin se ei mene. Jos on perusteltu syy epäillä, ettei kaikki ole kunnossa, silloin vanhemmalla on oikeus ja jopa velvollisuus selvittää, mistä on kyse.

Vanhempien on oltava mukana tukena ja rajoittamassa kaikissa lapsen toimissa. Kuva: Hanna Matikainen / Lehtikuva

Tuominen listaa kaksi selkeää merkkiä, jolloin vanhemman syytä huolestua.

– Jos jokin muuttuu lapsen käytöksessä tai jos lapsi lakkaa kertomasta asioita.

– Huoltajuuslain mukaan vanhemman on selvitettävä asia lapsen kanssa keskustellen, mutta viime kädessä tarkistamalla se puhelin.

Alaikäisen joutuminen seksuaalirikoksen uhriksi on vanhemmille ymmärrettävästi valtava järkytys.

– Vanhemmat eivät usein ymmärrä, miten näin voi tapahtua. He eivät välttämättä tiedä, että heidän lapsellaan on somessa avoin profiili ja miten siellä käydään yksityisiä keskusteluja, Keso sanoo.

Sovelluksen paikannuspalvelu on myös monille vanhemmille täyttä hepreaa. Palvelu kertoo tarkasti, missä lapsi puhelimensa kanssa on.

– Ei ymmärretä sitä, miltä se näyttää ulkopuoliselle, kun kartta oikeasti paikantuu kotitaloon.

Perinteisemmissä seksuaalirikoksissa maahanmuuttajataustaisten tekijöiden osuus korostuu suhteessa heidän määräänsä. Tilanne on toinen somen kautta alaikäisiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa.

– Etnisellä taustalla ei ole tässä merkitystä suuntaan eikä toiseen. Tekijät ovat aivan laidasta laitaan, Tuominen kertoo.

Epäillyt eivät ole myöskään niin sanotusti poliisin vanhoja tuttuja. Tietoverkot valtavine käyttäjämäärineen ovat luoneet kokonaan uuden tavan tehdä rikoksia, koska siellä voi esiintyä ihan toisena ihmisenä kuin todellisuudessa on.

Tätä tekevät myös lapset, jotka osaavat kiertää esimerkiksi palveluntarjoajan asettaman alaikärajan.

– Kuka tahansa pystyy luomaan sähköpostiosoitteen ja kertoa iäkseen, minkä haluaa. Ja sitten vain luomaan profiilia, Keso kuvaa tilannetta.

Sopivaa ikää somepalveluihin liittymiselle ei voi määritellä.

– Lapset kehittyvät niin eri tahtiin. Riippuu vanhempien omista taidoista ja ymmärryksestä, miten toimintaa pystyy valvomaan, Tuominen linjaa.

– Pitää mennä keskustelun kautta ja miettiä, mikä on oman lapsen kannalta se oikea ikä.

Lopulta tärkeää on muistaa, että vastuu on aina aikuisilla.

– Lapsille ja nuorille haluan sanoa, että jos hyväksikäyttöä tapahtuu, niin se ei ole ikinä lapsen syy. Ei ikinä, Keso painottaa.

Mahdollinen hyväksikäyttö aiheuttaa lapselle häpeää, mutta silloin on tärkeintä hakea apua omilta vanhemmilta, opettajalta, kouluterveydenhuollolta tai luotettavalta ystävältä.

– Myös netissä on tahoja, mihin ottaa yhteyttä. Asian kanssa ei saa jäädä yksin.

– Yksikään (seksuaalinen) kuva ei ole ookoo.