Aluehallintoviraston raportin mukaan kotihoidon asiakkaiden turvallisuus vaarantui vakavasti Tampereen Tampellan ja Tammelan alueilla.
Kaupunki ilmoitti helmikuun alussa, että se ottaa pysyvästi hoidettavakseen Tampellan ja Tammelan alueiden kotihoidon.
Tampere oli jo lokakuussa joutunut ottamaan kotihoidon väliaikaisesti itselleen, vain noin puolitoista kuukautta sen jälkeen, kun kilpailutuksen voittanut palveluntuottaja oli aloittanut.
Ongelmat alkoivat syyskuun 2021 alussa, kun alueiden kotihoito siirtyi kilpailutuksen voittaneelle yksityiselle palveluntarjoajalle, Alustapalvelu Sociala Oy:lle ja Hoiva Petsamolle. Alueiden kotihoito oli ollut aiemmin toisen yksityisen tuottajan vastuulla.
Ensimmäiset tiedot kotihoidon ongelmista tulivat kaupungille jo 3. syyskuuta eli pari päivää vaihdoksen jälkeen. Runsas kuukausi myöhemmin, 13. lokakuuta, avi siirsi toiminnan kaupungin vastuulle.
Avin syksyiset päätökset kertovat karua kieltään. Ratsian kotihoitoon tehnyt avi tiivistää näkemyksensä palvelun tasosta: ”Hoiva Petsamon vastuuhenkilöiden ja johtotehtävissä toimivien henkilöiden osaaminen ja kyky vastata lähes 300 asiakkaan kotihoidosta ei ole riittävää”.
– Sociala Oy:llä (...) ei ole yhtään sosiaalialan ammattihenkilöä johto- tai kehittämistehtävissä, avi kirjasi päätökseensä.
Avi katsoi, että liikkeenluovutuksen seurauksena asiakasturvallisuus vaarantui vakavasti.
– Kyseisellä väestövastuualueella oli toteutettu kotisairaanhoitoa Hoiva Petsamon tuottamana, vaikka palveluntuottajalla ei ollut terveydenhuollon lupaa. Ilman terveydenhuollon lupaa toimiminen on rikoslain (...) mukaan kriminalisoitua.
Ratsiassa kävi ilmi, ettei yhdelläkään Hoiva Petsamon työntekijällä ollut lääkärin allekirjoittamaa kirjallista lääkelupaa. Yritykseltä puuttui lisäksi toiminnanohjausjärjestelmä. Avi ei ollut saanut myöskään lain mukaista rekisteröintiä, jossa olisi ilmoitettu palvelun vastuuhenkilö.
Sociala Oy ei puolestaan saanut toimitettua kotihoidon henkilöstöluetteloa avin pyytämällä tarkkuudella.
Käytännön ongelmien taustalla oli osin liikkeenluovutuksen yhteydessä tapahtunut tietojärjestelmien muutos. Työntekijöillä oli edessään uuden työtavan oppiminen ja uusi manuaalisempi tapa tehdä työnsuunnittelua.
Kaupungin selvityksen mukaan entisen palveluiden tuottajan, Hoiva Mehiläisen piti toimittaa tulevalle tuottajalle ennalta tiedot henkilöstöstä ja asiakkaiden hoitosuunnitelmista. Jälkikäteen kävi ilmi, ettei hoitosuunnitelmia toimitettu.
Kun tiedot paperitulosteina lopulta tulivat, olivat ne puutteellisia ja epämääräisiä erityisesti henkilöstön osalta. Hoitosuunnitelmat osoittautuivat puolestaan käytännössä päivittämättömiksi.
– Täysin kattavaksi ja rakenteeltaan yhteneväksi hoitosuunnitelmia ei kuitenkaan saatu. (...) Saattaen vaihdon voidaan katsoa epäonnistuneen tältä osin.
Hoiva Mehiläinen on lähettänyt avin päätöksestä oikaisun, jota ei ole vielä ratkaistu. Hoiva Mehiläisen mukaan hoitosuunnitelmat toimitettiin kaupungin ohjeistuksen mukaisesti paperilla, sillä uusi palveluntuottaja ei ollut ottamassa käyttöön toiminnanohjausjärjestelmää.
Hoiva Petsamon tekemät selvitykset eivät vakuuttaneet avia. Avi totesi myös, ettei Tampereen kaupunki ryhtynyt oma-aloitteisesti ja oikea-aikaisesti toimiin asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja toiminnan korjaamiseksi.
Vaikeudet realisoituivat asiakkaiden näkökulmasta ikävällä tavalla. Kymmenen ensimmäisen toimintapäivän aikana kirjaamatta jäi noin tuhat asiakaskäyntiä.
Ongelmia oli lukuisia. Pääasiassa kyse oli siitä, että työntekijät tekivät aamukäyntejä myöhässä tai iltakäyntejä liian aikaisin – ja usein ilman asianmukaisia tietoja asiakkaasta.
Seuraus oli muun muassa se, etteivät asiakkaat saaneet lääkkeitään oikeaan aikaan ja ateriavälit olivat liian tiheitä tai liian pitkiä.
– Asiakkaita on laitettu nukkumaan ja annettu iltalääkkeitä jo klo 16.30 alkaen, avi totesi päätöksessään.
Ilmoituksista kävi ilmi, että moni muistisairas joutui olemaan ilman lääkkeitä ja ruokaa jopa vuorokauden ajan.
– Aluehallintovirasto on arvioinut asiakkaita olevan vielä enemmän, joiden käynnit ovat jääneet tekemättä kuin tulleista ilmoituksista ilmenee. Kaikki kotihoidon asiakkaat eivät osaa tai kykene ottamaan yhteyttä oma-aloitteisesti.
Eräs hoitaja kertoi ilmoituksessaan, miten monet asiakkaat eivät kykene huolehtimaan lainkaan esimerkiksi ruokailuistaan.
– On todella järkyttävää, että tällaista käyntien tekemättä jättämistä on päässyt tapahtumaan useaan kertaan ja usean asiakkaan kohdalla, hoitaja kirjoitti.
Palautetta tuli myös turvapalvelulta. Eräs asiakas oli ilmoittanut kello 17.50, ettei kukaan ollut käynyt koko päivänä. Kotihoitopalvelusta tullut vastaus ei vakuuttanut:
– Kotihoito sanoi, että voi hyvin olla, ettei ole käyty. Hän oli keikkalainen ja tullut iltavuoroon. Hänelle oli annettu kolmen työntekijän käynnit, kun oli illan ainut hoitaja. Tiesi, että asiakkaalla menee jokin vahva lääke, jota on varmasti vaille. Kerroin, että emme voi antaa lääkettä ja hän sanoi, että menee sinne iltakäynnille eli klo 19–20, jos vaan ehtii.
Turvapalvelu kertoi myös erään asiakkaan omaisen yhteydenotosta, jonka mukaan kotihoito ei ollut käynyt koko päivänä.
– Asiakas ei ole saanut lääkkeitä koko päivänä, ei juomista eikä syömistä. Kotihoidon numeroihin yritetty soittaa usein, lopulta saatu kiinni. Kotihoito kertonut, että väärät numerot menneet asiakkaille, numeron loppu pitäisi olla 29 eikä 19. Asiakas on kivulias, kun hermokipulääkkeitä ei ole saanut.
Sijaisen tekemä epäkohtailmoitus kertoo paljon:
– Asiakkaista ei ole tietoa onko esimerkiksi mrsa. Kysyttäessä vastaus on ”Ei kai ole”. Käyntejä on kollegoiden mukaan jäänyt tekemättä. Myös tärkeitä käyntejä, kuten insuliinin pisto on jäänyt tekemättä.
Eräs asiakas pelkäsi jalkansa amputointia kehnon hoidon vuoksi. Palautteen mukaan asiakas oli hädissään, koska ei hän ollut saanut säärihaavalleen kunnon hoitoa.
– Hoitajat, jotka haavaa hoitavat, vaihtuvat jatkuvasti ja eivät tunnu osaavan haavanhoitoa. He moittivat toistensa tekemää hoitoa ja vertaavat hoito-ohjeita jonkun muun asiakkaan saamaan hoitoon. Haavanhoito on myös jäänyt tekemättä sen vuoksi, että kotona ei ole ollut haavanhoitotarvikkeita, eli ei ole huolehdittu tarvikkeiden riittävyydestä seuraavaa hoitoa ajatellen, palautteessa kerrottiin.
Eräs hoitaja oli huolissaan asiakkaiden tietosuojasta, sillä hoitajat kantoivat mukanaan paperisia listoja, joissa oli asiakkaiden henkilökohtaisia tietoja aina ovikoodia myöten. Hoitaja kuvasi tilannetta ”kaoottiseksi”.
Kerran työntekijä joutui vääntämään asiakkaan lääkekaapin auki, koska ei löytänyt avainta. Ohje toimistolta oli: ”Koita pärjätä”.
– Ilmeisesti lääkekaappi on jäänyt hoitajan käynnin jälkeen auki siten, että asiakkaalla on vapaa pääsy lääkkeisiin, avi päätteli.
Ratsia paljasti, että tilanne oli lääkkeiden suhteen sääntöjen vastainen myös palveluntarjoajan omissa tiloissa.
– Lääkekaappien avaimet ovat kaikkien työntekijöiden vapaasti saatavilla tiimihuoneissa asiakasavainkaapeissa, jotka olivat tarkastuskäynnin aikaan auki, myös erillisen PKV- ja huumelääkesäilytyslaatikon osalta. Avainten hallinnasta ei ollut minkäänlaista seurantaa eikä henkilöstön mukaan lääkehävikin sattuessa sitä pystyttäisi mitenkään jäljittämään, avi kirjasi päätökseensä.
Yhden epäkohtailmoituksen mukaan yksikössä ei ollut paikalla yhtään hallinnon tai esihenkilöportaan työntekijää.
– Ilmoituksen mukaan sijaiset eivät esimerkiksi vastaa päivystyspuhelimeen, koska heillä ei ole kaikilla Pegasos-tunnuksia tai osaamista. Näin ollen esimerkiksi kahdessa tiimissä ei ollut yhtään vakituista ihmistä, niin puhelut jätettiin vastaamatta.
Työntekijöiden tilanne ei ollut myöskään helppo. Ratsiassa paljastui, ettei henkilöstöllä ollut esimerkiksi työsopimuksia.
Työvuorolistoista paljastui, että työntekijät tekivät huomattavan paljon ylitöitä. Tavanomainen viikkotuntimäärä on 38 tuntia ja 15 minuuttia, mikä tekee kuukaudessa 153 tuntia.
– Listoista on todennettavissa, että 18 työntekijää on tehnyt syyskuun aikana yli tavanomaisen kuukausituntimäärän, joillakin tuntimäärät nousevat jopa 232,45 ja 306,10 tuntiin. Yli 200 työtunnin määrän ylittäviä työntekijöitä on yhteensä neljä.
306 tuntia on tarkalleen kaksinkertainen tuntimäärä tavanomaiseen verrattuna ja tietää noin 76,5 tunnin työmäärää viikossa.
Ensimmäinen kriisipalaveri järjestettiin 14. syyskuuta eli 11 vuorokautta ensimmäisen ongelmien ilmaantumisen jälkeen.
Kolme päivää myöhemmin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto teki ensimmäisen valvontapäätöksensä ja huomautti asiasta Tampereen kaupunkia, jonka järjestämisvastuulla kotihoito on. Huomautuksen mukaan Tampereen kaupunki ei ollut ”riittävästi varmistanut valitun palveluntuottajan kykyä ja edellytyksiä tuottaa kotihoidon palvelua lähes 300 asiakkaalle”.
Huomautus ei kuitenkaan muuttanut tilannetta. Uusia ilmoituksia kehnosta palvelusta tuli useita.
Avi katsoikin, että ”kotihoidossa todettuja vakavia epäkohtia ja puutteita ei ole korjattu riittävässä laajuudessa”. Niinpä avi antoi 13. lokakuuta uuden valvontapäätöksen, jonka mukaan toiminta siirrettiin välittömästi kaupungin vastuulle.
Tampereen kaupunki teki johtopäätöksensä. Kaupunki ei aio kilpailuttaa uutta ulkoista palveluntuottajaa Tampellan ja Tammelan alueelle.
”Olemme pahoillamme asiakkaille, omaisille ja henkilöstölle aiheuttamistamme turvattomuuden kokemuksista.
Sociala Oy:n mukaan kotihoidon palvelut järjestettiin osana laajempaa Kotitori-palveluintegraattorimallia. Kotitori on toiminut Tampereella vastaavanlaisella hankintasopimuksella yli kymmenen vuotta.
Kotitori-toiminta siirtyi kilpailutuksen myötä uudelle ryhmittymälle, jonka yksi toimija Sociala Oy on.
Sociala Oy:n toimitusjohtaja Hanna Hauta-aho myöntää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut ja toiminnan yhdistävän mallin näyttäytyvän sosiaalihuoltolainsäädännön näkökulmasta mutkikkaana. Toisaalta Hauta-aho uskoo, että Kotitorin kaltaisella mallilla voidaan vastata asiakkaiden moninaisiin tarpeisiin.
Hauta-aho pitää palveluntarjoajan muutoksen aiheuttamia poikkeamia pienimuotoisina ja tilapäisinä. Tampereen kaupungin asiakastietojärjestelmän kirjausten mukaan asiakaskäynnit ovat toteutuneet suunnitellusti lokakuun alusta alkaen.
– Palveluintegraattorin roolissa meidän olisi pitänyt tukea ja ohjata palveluntuottajaa paremmin palveluiden käynnistämisessä. Meidän vastuulla on ollut huolehtia riittävän laadukkaasta saattaen vaihdosta ja asiakasdatan siirtymisestä. Tässä emme onnistuneet ja olemme pahoillamme asiakkaille, omaisille ja henkilöstölle aiheuttamistamme turvattomuuden kokemuksista.
”Nyt pula lähihoitajista näkyy ihan kaikilla toimijoilla.
Hoiva Petsamon toiminta siirtyi syyskuun 2021 puolivälissä Koivupirtin säätiö sr:n vastuulle. Säätiön toimitusjohtaja Johanna Santaniemi pitää avin nostamien epäkohtien juurisyynä sitä, ettei Hoiva Petsamolla ollut käytössään riittävän luotettavaa ja eheää tietoa asiakastarpeista.
– Kotihoidossa toiminnanohjausjärjestelmä on yksi työntekijän tärkeimmistä työkaluista, eikä edellisen palveluntuottajan käytössä oleva toiminnanohjausjärjestelmä siirtynyt henkilöstön luovutuksen mukana. Tampereen kaupungin käytössä olevan toiminnanohjausjärjestelmän hankkiminen viivästyi monestakin syystä ja se vaikeutti palveluiden tehokasta suunnittelua, Santaniemi kertoo.
Santaniemi muistuttaa, että myös asiakaskäynteihin liittyneet ongelmat korjautuivat yhden kuukauden aikana.
Haasteita Hoiva Petsamolle aiheutti Santaniemen mukaan myös ajankohta.
– Palveluita tuottavat järjestöt ja säätiöt ovat olleet tähän asti haluttuja työpaikkoja, mutta nyt pula lähihoitajista näkyy ihan kaikilla toimijoilla.
Juttua täsmennetty 16.2.2022: Juttuun on lisätty Hoiva Mehiläisen näkemys hoitosuunnitelmien toimittamisesta.