Liberian toisen sisällisodan aikaisista hirmuteoista syytetyn Gibril Massaquoin puolustus toi esille erikoisia tietoja Pirkanmaan käräjäoikeuden istunnossa torstaina. Tiedot pohjautuvat keskusrikospoliisin Liberiassa tekemään esitutkintaan.
Tiedot asettavat puolustuksen mielestä esitutkinnan outoon valoon. Ilta-Sanomat sai käsiinsä puolustuksen kokoaman listan, joka kertoo, miten hyvin todistajat tunnistivat Massaquoin kuvakollaasista, jossa oli kuvat yhteensä 12 miehestä.
KRP kuulusteli yhteensä 130 siviili- ja sotilastodistajaa. Kaksi heistä oli Massaquoin lailla entisiä RUF-kapinallisjärjestön johtohenkilöitä.
Gibril Massaquoille vaaditaan elinkautista rangaistusta muun muassa törkeästä ihmisoikeuksien loukkaamisesta.
Puolustuksen lista ei täsmää täysin KRP:n tietojen kanssa, sillä puolustuksen listassa muita todistajia on 131.
Valokuvatunnistuksen KRP järjesti 109:lle siviilille ja sotilaalle – RUF-johtajat poislukien. Todistajista 44 eli noin 40 prosenttia osasi nimetä 12 miehen joukosta juuri Massaquoin lähes 20 vuotta tekojen jälkeen.
Tätä voinee pitää seikkana, mikä puhuu syytteen puolesta. Puolustuksen vastaus toi kuitenkin esiin erikoisen piirteen valokuvatunnistuksiin liittyen, sillä esitutkinnan alkuvaiheessa vain harva todistaja osasi sanoa, kuka kuvien miehistä on Massaquoi.
Puolustuksen listasta ei selviä, keille todistajille valokuvatunnistus järjestettiin, mutta listan mukaan numerot puhuvat puolestaan: ensimmäisestä 70 todistajasta vain kaksi tunnisti Massaquoin valokuvista.
Tuoreimmista todistajista, puolustuksen listan mukaan 59:stä henkilöstä, Massaquoin tunnisti 44 – edelleen RUF-johtajat poislukien. Asianajaja Kaarle Gummerus kuvaa muutosta oudoksi ja hurjaksi.
– Alkuvaiheessa prosentti taisi olla pienempi kuin arvaamalla onnistuisi, Gummerus ihmettelee.
KRP aloitti tutkimuksensa Liberiassa vuoden 2019 alkupuolella. Erityisen korkeaksi onnistumisprosentti nousi sen jälkeen, kun tieto Massaquoin vangitsemisesta levisi maailmalla.
– KRP käytti tunnistuksessa kuvaa, joka päämiehestäni julkaistiin uutisten yhteydessä, Gummerus kummeksuu.
– Tilanne muuttui sen jälkeen, kun meidän todistajamme kykenivät osoittamaan, ettei päämiehemme edes ollut Liberiassa rikosten tekoaikaan.
Puolustusasianajaja Kaarle Gummerus Pirkanmaan käräjäoikeuden käytävällä.
Ylivoimainen enemmistö tunnistuksista tehtiin Liberian pääkaupungissa Monroviassa kuulusteltujen todistajien joukossa. Sen sijaan syrjäisen Lofan maakunnan seudulla vain hyvin harva osasi nimetä kuvista Massaquoin.
Puolustuksen mukaan Massaquoi oli enemmänkin rauhanneuvottelija kuin sotilasjohtaja. Puolustus aikoo esittää muun muassa tästä kirjallisia todisteita. Lisäksi tarjolla on todisteet muun muassa sisällissodan totuuskomission laajat tutkinnat, joissa yksikään yli 20 000 kuulustellusta ei maininnut Gibril Massaquoita.
Epäillyn nimi tuli esiin vasta vuonna 2018 kansainvälisiä sotarikoksia tutkivan Civitas Maxima -järjestön tekemien tutkimusten myötä. Tässä vaiheessa Massaquoi oli ehtinyt asua perheineen Tampereella jo kymmenen vuotta.
– Syytteet perustuvat vain henkilötodisteluun ilman mitään kirjallisia todisteita. Puolustus perustuu molempiin, Gummerus korostaa.
Hirmuteoista syytetty sierraleonelainen Gibril Massaquoi kiistää kaikki syytteet.
Gummerus aikoo todistaa päämiehensä syyttömyyden ristikuulustelemalla Massaquoita vastaan todistavia.
– Heidän näkemyksensä ei voi pitää paikkaansa – tai ne ovat jalostuneet poikkeuksellisella tavalla.
Gummerus muistuttaa myös, ettei Massaquoilla ollut mitään syytä tehdä väitettyjä rikoksia sisällissodan loppupuolella.
– Hänellä ei ollut motiivia mennä sotimaan Charles Taylorin (Liberian presidentti) jo hävittyä sisällissodan.