Valtionsyyttäjä Tom Laitinen vaatii elinkautista vankeusrangaistusta Tampereella asuvalle Gibril Massaquoille Pirkanmaan käräjäoikeudessa alkaneessa oikeudenkäynnissä.
Sierra Leonesta kotoisin oleva 51-vuotias mies syyllistyi syytteen mukaan murhiin, törkeisiin raiskauksiin, törkeään sodankäyntirikokseen ja törkeään ihmisoikeuksien loukkaamiseen poikkeuksellisissa oloissa. Rikokset tapahtuivat Liberian toisen sisällissodan aikana vuosina 1999–2003.
Sodassa olivat osapuolina Liberian presidentin Charles Taylorin johtamat hallituksen joukot ja hallintoa vastustanut LURD-ryhmittymä. Massaquoi kuului Tayloria tukeneeseen sierraleonelaiseen RUF-kapinallisryhmään. RUF tavoitteli puolestaan vallankumousta kotimaassaan.
Massaquoi oli syytteen mukaan yksi vaikutusvaltaisimpia RUF-komentajia. Valtionsyyttäjä katsoo, että Massaquoi käytti käskyvaltaansa tuhoisin seurauksin.
Gibril Massaquoi vangitsemisoikeudenkäynnissä Pirkanmaan käräjäoikeudessa viime vuoden maaliskuussa.
Syytteen mukaan vastaaja syyllistyi joko itse tai sotilaita komentamalla useisiin murhiin kolmessa eri yhteydessä Liberiassa. Uhrien lukumäärästä tai ajankohdista ei syytteessä ole kaikilta osin tarkkaa tietoa, mutta tekoja on kuvattu yksilöidysti.
Uhreja oli useita kymmeniä. Syytteessä esimerkiksi kerrotaan, miten sotilaat kerran sulkivat Massaquoin käskystä noin kymmenen tuntemattomaksi jäänyttä lasta Kamatahun Hassalan keskuskeittiöön. Sen jälkeen Massaquoi määräsi sotilaat sytyttämään keittiön palamaan, syytteessä sanotaan. Lapset kuolivat.
Samassa kylässä Massaquoin väitetään poltattaneen myös useita muita taloja, joissa kuoli kymmeniä ihmisiä. Syytteen yhteydessä olevassa liitteessä luetellaan 21 uhria nimeltä.
Liberian pääkaupungissa Monroviassa Massaquoi murhasi syytteen mukaan siviilejä myös omakätisesti veitsellä ja ampumalla.
Kamatahun Hassalassa Massaquoi syyllistyi syytteen mukaan sotilaineen myös ainakin seitsemän naisen törkeään raiskaukseen. Raiskausten jälkeen naiset tapettiin. Lisäksi Massaquoin väitetään syyllistyneen yhteen muuhun törkeään raiskaukseen. Kaikki uhrit olivat puolustuskyvyttömiä, sisällissodan runtelemia siviilejä.
Syyte törkeästä sodankäyntirikoksesta perustuu useisiin Geneven sopimuksen rikkomisiin. Syytteen mukaan Massaquoi käski komennossaan olevien sotilaiden tappaa Geneven sopimuksen suojelemia siviilihenkilöitä ja aseista riisuttuja sotilaita. Massaquoi ymmärsi syytteen mukaan, etteivät uhrit voineet ottaa osaa vihollisuuksiin.
Myös muun muassa väitetyt raiskaukset, pakkotyön teettäminen siviileillä, alle 15-vuotiaan sotilaan käyttäminen, uhrin kiduttaminen sähköiskuilla ja kepeillä sekä kuolleiden henkilöiden arvokkuuden loukkaaminen ja ruumiiden asiaton kohtelu olivat Geneven sopimuksen vastaisia.
Syytteen mukaan Massaquoi oli käskenyt sotilaiden silpoa siviilihenkilöiden ruumiita ja valmistaa niitä ruokaa. Lopulta Massaquoin väitetään myös syöneen uhriensa lihaa.
Törkeäksi sodankäyntirikoksiin kuuluvaksi valtionsyyttäjä lukee myös pahoinpitelyn, jossa sotilas iski Massaquoin käskystä veitsellä siviiliä silmään. Uhrin silmä sokeutui.
Kaikilla edellämainituilla rikoksilla syyttäjä katsoo Massaquoin syyllistyneen törkeään ihmisoikeuksien loukkaamiseen poikkeuksellisissa oloissa. Syytteessä todetaan tekojen aiheuttaneen uhreille, heidän perheilleen ja suvuilleen korvaamatonta henkistä kärsimystä ja vahinkoa.
Massaquoi kiistää järjestelmällisesti kaikki syytteet. Puolustusasianajaja Kaarle Gummerksen toimittaman vastauksen mukaan Massaquoi väittää, ettei ole ollut osallisena tekoihin eikä edes paikalla Liberiassa syyttäjän olettamina tekoaikoina.
Oikeudenkäynti käynnistyi valmisteluistunnolla, jossa Massaquoi ei ollut paikalla. Varsinainen pääkäsittely alkaa keskiviikkona.
Massaquoi on asunut Suomessa yli kymmenen vuotta. Hänellä on perhe ja lapsia.