Ratikkatyömaata paenneiden patsaiden paluu: Suomen neito kumppaneineen jälleen Tammerkoskea vahtimassa!

Wäinö Aaltosen 1920-luvulla veistämät Pirkkalaisveistokset tuotiin takaisin Tampereen ytimeen Hämeensillalle.

Hämeensillan lounaiskulmassa seisoo Suomen neito – pitkästä aikaa. Taustalla kartonkitehtaan savupiippu ja Tempon talo.

29.9.2020 17:46

Tampereen Hämeenkatu on ollut ratikkatyömaineen monelle ankea paikka jo vuosia. Kivijalkakaupat ovat kärsineet, samoin liikenne.

Kuoppia ja aitauksia riittää vieläkin kierrettäväksi, mutta henkisesti alkaa jo helpottaa – ovathan Hämeensillan patsaat palanneet paikoilleen.

Wäinö Aaltosen veistämät neljä Pirkkalaisveistosta ovat yksi perinteisimpiä näkymiä Tampereen ydinkeskustassa. Nyt Veronkantaja (selin) vahtii jälleen sillan itäpäätä vastapäisen Kauppiaan kanssa.

Wäinö Aaltosen 1920-luvun lopulla veistämät Pirkkalaispatsaina tunnetut Suomen neito, Eränkävijä, Kauppias ja Veronkantaja nostettiin takaisin sijoilleen sillan neljään kulmaukseen tiistain vastaisena yönä.

Tampereen symboleina tunnettuja noin 4,5-metrisiä pronssiveistoksia oli selvästikin ikävöity. Ihmiset pysähtelivät sillan etelälaidalla seisovien Suomen neidon ja Veronkantajan eteen ikuistamaan lähes kolme vuotta varastossa odottaneita teoksia kännykkäkameroillaan.

Sillan toiselta puolelta ei lähikuvia pääse vielä ottamaan, kiitos yhä keskeneräisen rakennustyömaan.

Puolen kilometrin päässä Ratinassa asuva Harry Kronqvist, 84, iloitsee veistosten paluusta.

Yksi veistosten paluusta iloitseva on 84-vuotias Harry Kronqvist, syntyperäinen tamperelainen.

– Kun patsaat vietiin pois, tuntui etukäteen pitkältä ajalta odottaa niitä takaisin. Vielä muutama viikko sitten uutinen kertoi, että patsaat palaisivat vasta ensi kesänä. Olikin yllätys, että ne tulivatkin jo nyt. Piti tulla heti katsomaan niitä, Kronqvist kertoo.

– Ensimmäinen valokuva minusta on otettu juuri tästä sillalta kesällä 1936. Kuvassa äiti ja isä ovat työntämässä minua sillan yli.

Eränkävijä ilves olallaan Tampereen Teatterin talon kulmauksessa.

Mielessä on myös sillalla vuonna 1939 otettu valokuva sotaan lähdössä olleesta isästä vöineen, lakkeineen ja kokardeineen. 50-luvulla Kronqvist muistaa viettäneensä pyörineensä sillalla lättähattukavereidensa kanssa.

– Entisaikaan sillan yli ei päässy valkoisessa paidassa. Tehtaista tuli niin paljon nokea, ettei kaulus pysynyt puhtaana.

Hotelli, Veronkantaja ja kartonkitehdas.

– 50 vuotta sitten sillan yli mentiin trollikoilla. Ja nyt ne tekevät tätä, Kronqvist sanoo ja viittaa ratikkakiskoihin.

Tampereen kaupunki sai veistokset kauppaneuvos Rafael Haarlan lahjana. Useita tehtaita omistanut Haarla ilmoitti lahjastaan vuonna 1923, kun hänen oma paperinjalostustehtaansa täytti 20 vuotta.

Lukemattomat kaupunkilaiset pysähtyivät kuvaamaan sillalle palannutta Suomen neitoa ja muita veistoksia.

Patsaat sijoitettiin vasta valmistuneelle Hämeensillalle 26. syyskuuta 1929 eli aika tarkalleen 91 vuotta sitten. Vihkiäisjuhlat jäivät pitämättä vain muutama viikko aikaisemmin Näsijärvellä tapahtuneen, noin 140 henkeä vaatineen Kuru-laivan haaksirikon vuoksi.

Eränkävijä, Kauppias ja Veronkantaja ovat lihaksikkaita miehiä. Aiheet perustuvat 1200–1500-luvuilla vaikuttaneeseen pirkkalaisliikkeeseen. Erä- ja kaupparetkiä pohjoiseen tehneet pirkkalaiset verottivat Ruotsi-Suomen kuninkaan valtuuttamina lappalaisia.

Veronkantaja sillan eteläpuolelta kuvattuna.

Aaltonen (1894–1966) oli aikanaan Suomen tunnetuimpia kuvanveistäjiä. Muita Aaltosen kuuluisimpia töitä ovat Helsingissä sijaitsevat Paavo Nurmen patsas, Aleksis Kiven patsas sekä eduskuntatalon veistossarja Työ ja tulevaisuus.

Pirkkalaisveistokset ovat onttoja ja painavat kukin noin tuhat kiloa. Kiireellisen aikataulun vuoksi Kauppias ja Veronkantaja jäivät hieman keskeneräisiksi. Sen sijaan Suomen neitoa ja Eränkävijää pidetään onnistuneina töinä.

Kolmen varastovuoden aikana Pirkkalaisveistokset putsattiin perusteellisesti. Patsaille tehtiin myös pieniä korjaustöitä.

Vajaan vuoden päästä, elokuussa 2021, patsaat saavat nähdä, miten kansa ajaa niiden välistä raitiovaunulla.

Aivan rauhassa ratikkatyömaalta eivät Pirkkalaisveistokset saa vieläkään olla. Kuvaan mahtuu vielä aivan mainiosti myös kaivurin kauha.

Muokkaus 1. lokakuuta kello 11.15: korjattu kauppaneuvos Haarlan etunimeksi Rafael.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?