Shaahin Kekkoselle lahjoittama persialaismatto päätyi huutokauppaan Lempäälässä – toinen lahja ei liian ”rumana” kelvannut edes perikunnalle

”Lähtöhinta on 15 000 euroa”, ilmoittaa Lempäälässä toimiva huutokauppias.

Iranin hallitsijapari antoi presidentti Urho Kekkoselle lahjoja, joista yksi on museon varastossa ja toinen pian huutokaupassa. Myytävää mattoa esittelee meklari Sami Taustila.

7.3.2020 8:07

Kesäkuussa 1970, heti juhannuksen jälkeen, Suomi meni sekaisin eksoottisesta, itämaisesta loistosta. Syypäitä olivat valtiovierailulle tulleet Iranin – tai Persian, kuten tuolloin vielä mieluusti sanottiin – shaahi ja shaahitar.

Mohammed Reza Pahlavin ja hänen kolmannen vaimonsa Farah Diban vierailusta jäi paljon myös konkreettisia muistoja. Upporikas shaahipari jätti isännilleen, ennen muuta tasavallan presidentille Urho Kekkoselle, runsaasti arvokkaita lahjoja.

50 vuotta myöhemmin yksi lahjoista, valtava persialaismatto, on kaupan Lempäälässä toimivassa Huutokauppahuone Aleksissa.

Meklari Sami Taustila myy mattoa Kekkosen pojanpojan Timo Kekkosen perheen lukuun. Taustila uskoo, että maton hinta nousee huutokaupassa 5. huhtikuuta korkeaksi.

– Lähtöhinta on 15 000 euroa. Vastaava matto on myyty Englannissa 15 000 punnalla, eikä se ollut shaahin lahja, Taustila sanoo.

Huutokaupattava matto on tarkkaa käsityötä.

Silkistä ja puuvillasta käsinkudottu matto on kooltaan 300 x 420 senttiä.

Timo Kekkonen ei ole varma siitä, koristiko matto koskaan Tamminiemen parkettia.

– Ei se ainakaan pitkään lattialla ollut. Eli ei voi väittää, että Urho olisi sillä koskaan kävellyt. Ehkä se oli hetken aikaa näytillä, kunnes on todettu, ettei se tähän oikein istu. Sen jälkeen matto päätyi vintille rullalle, Kekkonen muistelee maton vaiheita.

Presidentti Kekkonen kuoli vuonna 1986. Samana vuonna pojanpoika muutti omakotitaloon. Perinnönjaon yhteydessä Timo Kekkonen muisti vintillä pölyttyneen aarteen.

Matto ei ihan jokaiseen olohuoneeseen mahdu. Kokoa matolla on 300 x 420 senttiä.

– Uudessa talossa oli riittävän iso olohuone, joten ilmoittauduin vapaaehtoiseksi maton ottajaksi ja nappasin sen mukaan. Taloni lattialla matto oli 20 vuotta, kunnes talo meni eron myötä myyntiin.

– Sen jälkeen matto on etsinyt paikkaansa perheen piirissä. Välillä se on ollut mökin parvella, välillä pojalla ja viimeksi tyttären kodissa.

Lopulta perhe päätti pistää maton myyntiin, kun sille ei oikein löytynyt sopivaa paikkaa. Ratkaisua helpotti se, ettei matolla ole mitään suurta tunnearvoa.

– Toisaalta matto on kaunis ja hyvin pidetty. Ison tilan se kyllä vaatii, että pääsee oikeuksiinsa. Onhan matto näyttävämpi, kun se ei ulotu huoneen reunasta reunaan, vaan vähän lattiaakin näkyy, Kekkonen tietää.

Matosta saatu raha menee jakoon Timo Kekkosen lasten kesken.

Kaikki shaahin antamat lahjat eivät löytäneet paikkaansa Tamminiemen käyttökalustosta. Muotokuvamatto päätyi ullakon seinälle.

Timo Kekkonen muistaa, että Tamminiemen ullakolla oli muitakin shaahilta saatuja lahjoja. Yksi oli vastaavalla tavalla käsin kudottu matto, josta tuli lopulta ryijy eli seinätekstiili.

Kyseinen ryijy on laatuaan tiettävästi ainutlaatuinen, sillä kyseessä on muotokuvamatto, joka valmistettiin Ishafan mattokutomossa Iranissa. Kekkonen sai muotokuvansa lahjaksi osallistuttuaan vuonna 1971 Persian 2500-vuotisjuhliin.

Helsingin Sanomat kertoi valmisteilla olevasta lahjasta huhtikuussa 1972. Matto on kooltaan 82,5 x 59 senttiä ilman kehyksiä. HS:n uutisen mukaan maton jokaiseen neliösenttiin mahtuu 144 solmua. Vastaavat matot oli tekeillä kaikille juhliin osallistuneelle 60 valtionpäämiehelle.

Muotokuvamaton tausta on siis hyvin poikkeuksellinen, ja työ arvatenkin laadukasta, mutta Tamminiemen seinältä se ei löytänyt paikkaa. Tai löysi: ullakon seinältä.

– Se oli kai niin ruma, ettei sitä haluttu mihinkään näkyviin, Timo Kekkonen naurahtaa.

Urhon kasvoilla varustettua mattoa ei kukaan perikunnastakaan halunnut itselleen. Ullakolta matto vietiin Tamminiemen peruskorjauksen yhteydessä Museoviraston varastoon.

– Tamminiemen museoon jätettiin perikunnan lahjoittamana kaikki sellainen tavara, joka oli siellä aikanaan näkyvissä ja osana kalustoa.

Kansallismuseon kokoelmiin on päätynyt moni muukin shaahin antama lahja kuten kultainen savukerasia, kaksi kultaista taskukelloa sekä valokuva shaahitar Farah Dibasta koristeellisessa hopeakehyksessä.

Shaahitar, shaahi ja presidentti yhdessä valtiovierailun avauspäivänä tiistaina 23. kesäkuuta 1970.

Shaahi ja shaahitar saapuivat Suomeen nelipäiväiselle vierailulleen tiistaina 22. kesäkuuta 1970. Lähtiessään he jättivät isännilleen HS:n mukaan persialaisten arvomattojen lisäksi muun muassa kultaisia koruja ja platinaisia kelloja.

Valtiovierailuun tarvittiin kaikkiaan kolme lentokonetta, joista kaksi tuli Seutulaan jo sunnuntaina. Näissä koneissa kulkivat muun muassa vieraiden matkatavarat – ja ehkäpä myös matot sekä muut lahjat.

Kaikkia suomalaisia shaahiparin vierailu ei innostanut. Mielenosoittajat katsoivat, ettei Iranissa kunnioitettu ihmisoikeuksia, eikä maa ollut tasa-arvoinen.

Shaahiparin vierailu muistetaan myös siitä, että poliisi vei kansanedustaja Erkki Tuomiojan mielenosoituksesta putkaan.

Huutokauppahune Aleksin toimitusjohtaja Sami Taustila esittelee mattoharvinaisuutta. Matto ei ihan jokaiseen olohuoneeseen mahdu. Kokoa matolla on 300 x 420 senttiä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?