Rautatietutkijan löytö: Minna Canthin kadonnut näytelmä – ilveily krapulaisista insinööreistä julkaistiin Kokkolan Lehdessä 1887 - Tampereen seutu - Ilta-Sanomat

Rautatietutkijan löytö: Minna Canthin kadonnut näytelmä – ilveily krapulaisista insinööreistä julkaistiin Kokkolan Lehdessä 1887

Insinöörin konttoorissa -näytelmän ensimmäinen osa julkaistiin 10. tammikuuta tässä Kokkolan Lehden numerossa.

Insinöörin konttoorissa -näytelmän ensimmäinen osa julkaistiin 10. tammikuuta tässä Kokkolan Lehden numerossa.

Julkaistu: 4.12. 15:24

Kirjoittajan nimeä ei kerrota, mutta Työväenmuseo Werstaan johtaja Kalle Kallio tunnisti Canthin tyylin.

Väitöskirjatutkimus suomalaisista rautatienrakentajista on tuottanut sivujuonteena lisäarvoa. Tampereella toimivan Työväenmuseo Werstaan virkavapaalla oleva johtaja Kalle Kallio uskoo löytäneensä kirjailija Minna Canthin (1844–97) kadonneen näytelmän.

Kallio kertoo asiasta blogissaan. Kallion mukaan Canthin elämäkerrassa mainitaan kirjailijan työstäneen kahdesta insinööristä kertovaa näytelmää 1880-luvun loppupuolella. Samoihin aikoihin Canth julkaisi ensin näytelmänsä Köyhää kansaa ja pian klassikoksi nousseen näytelmän Kovan onnen lapset.

Tampereella syntynyt, Kuopiossa kuollut Minna Canth.

Tampereella syntynyt, Kuopiossa kuollut Minna Canth.

Nyt löydetty Insinöörin konttoorissa sijoittuu näiden näytelmien väliin. Kaikki näytelmät kertovat radanrakennuksesta.

– Insinöörin konttoorissa on hassutteleva, yksinäytöksinen ilveily, jonka julkaisi Kokkolan Lehti kahdessa osassa 10. ja 24. tammikuuta 1887. Ilveilyssä insinöörit Kiukkuliin ja Möyreniys juopottelevat krapulaisina toimistossaan, kohtelevat työmiehiä törkeästi ja ovat tietysti itse aiheuttaneet pahoja rakennusvirheitä, Kallio kertoo blogissaan.

Kuvituskuva

Kovan onnen lapsia oli tragedia, mutta Insinöörin konttoorissa ammentaa Kallion mukaan paljolti samoista aineksista kuten työntekijöiden irtisanomisista. Myös viesti raittiuden puolesta on selvä.

– Ilveilyn kirjoittaja tunsi ratatöitä varsin hyvin ja hän on selvästi kokenut näytelmäkirjailija. Canthin tyylin voi tunnistaa, Kallio kirjoittaa.

Löytöä ei olisi tapahtunut ilman sinnikästä tutkimustyötä ja Suomen kansalliskirjaston tekemää vanhojen lehtien digitoimista.

– Tekemäni lukemattomat aineistohaut sattuivat huomaamaan ilveilyssä käytetyn rautatiesanaston ja palaset yhdistyivät vasta myöhemmin.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä kaupunkilehti Tamperelainen.

Lisää aiheesta