IS kävi ajamassa kohutun ”Koko perkeleen tien” Kangasalla – keskellä tietä odotti karu näky

rac

Julkaistu:

Korvenperäntie Kangasalla on nyt ”Koko perkeleen tie”. Pelko on kova etenkin pienten koululaisten puolesta.
Pilailijan ”koko perkeleen tieksi” nimeämä Korvenperäntie Kangasalla ei suinkaan ole Suomen huonokuntoisin tie. Mutta kuoppineen, mutkineen ja mäkineen se on taatusti vaarallinen, sillä kyseessä on monen koulutie.

– Siellä kulkee lapsia pyörineen ja kävellen. Samalla rekat kulkee isolle tielle, Ruutanan kylällä asuva Aki Huovilainen todistaa.

Asfaltoidulla Korvenperäntiellä on mittaa noin 2,9 kilometriä. Tien pohjoinen pää on Tampereelta Jyväskylän suuntaan kulkevalla vilkkaalla E63:lla eli ysitiellä, etelässä tie päättyy Ruutanantielle, aivan Ruutanan kyläkoulun tuntumaan.


Tie nousi julkisuuteen liikennemerkkiin kohdistetun pilan ansiosta. Päällystevauriosta varoittavan merkin alle oli kiinnitetty lisäkilpi, jossa luki Koko perkeleen tie.
IS kävi koeajamassa kohutun tien tiistaina, mutta lisäkilpiä ei enää paikalla näkynyt. Päällystevaurioista kertovat merkit eivät ole Korvenperäntien päissä vaan varoitukset koskevat aika tarkalleen kilometrin pätkää tien keskivaiheilla, Mustoontien ja Siitamantien risteysten välillä.

Tällä osuudella odotti karu näky: syviä painaumia varoitusalueella on useita, samoin paikattuja kohtia. Kokonaisuutena Korvenperäntie on sentään välttävässä kunnossa.


Suurin ongelma onkin juuri Huovilaisen mainitsema koululaisten turvallisuus, sillä tie on kapea eikä kevyenliikenteen väylästä ole tietoa.

– Ihan kieli vyön alla siinä saa kulkea. Liikennemäärään nähden se on huonossa kunnossa. Ihme, ettei ole tapahtunut vielä mitään isompia onnettomuuksia, Huovilainen sanoo.

Reino Raudasoja arvioi tien kuntoa rajummin.

– Nolla, pyöreä zero! Tiet kuntoon, hallitus, Raudasoja vaatii.

 


Huovilainen ei usko Raudasojan vaatimuksen toteutuvan. Luotto poliitikkoihin on vähissä.

– Ne nostaa omia palkkojaan, ei ne mitään muuta. Kohta teiden kunnostusvelkaa on niin paljon, ettei niitä pystytä korjaamaan edes sadassa vuodessa, Huovilainen pelkää.