Petokalat kunnostustöissä Tampereella – kolmen järven rehevöitymistä ei ole kyetty pysäyttämään

Julkaistu:

Hapettaminenkaan ei ole auttanut Iidesjärveä ja Ahvenisjärveä. Suositusta uimarannastaan tuttuun Alasjärveen joudutaan laittamaan kemikaaleja. Kalakuolemia on jo estetty hapettamalla.
Tampereen järvistä Iidesjärven, Alasjärven ja Ahvenisjärven tila on heikentynyt vuosikymmenten kuluessa. Näillä järvillä aloitetaan kunnostustoimet rehevöitymisen vähentämiseksi, kertoo Tampereen kaupunki tiedotteessaan.

Iidesjärveen on jo istutettu petokaloja syyskuussa särkikannan vähentämiseksi. Syksyn aikana Ahvenisjärven syvänteissä tehdään kemikaalikäsittely ja vastaava käsittely on tarkoitus tehdä myös Alasjärvelle ensi vuonna.

Iidesjärvi, Alasjärvi ja Ahvenisjärvi ovat merkittävä osa kaupunkikuvaa. Järvet luovat lähiympäristöön viihtyisyyttä ja tarjoavat asukkaille virkistäytymismahdollisuuden. Alasjärvellä on suosittu yleinen uimaranta. Iidesjärvi on lintuineen, viitasammakoineen ja täplälampikorentoineen luontohelmi keskellä kaupunkia.

Järvissä on havaittu rehevöitymisen merkkejä – ajoittaisia runsaita leväkasvustoja ja pohjan läheisen veden hapettomuutta. Hapettomuus voi aiheuttaa kalakuolemia ja niiden estämiseksi Iidesjärveä ja Ahvenisjärveä onkin jo keinotekoisesti hapetettu talvisin. Hapetus on estänyt kalakuolemat, mutta se ei ole estänyt rehevöitymiskehitystä.

Kaupunki laaditutti vuonna 2018 KVVY Tutkimus Oy:llä selvityksen Iidesjärvestä ja Alasjärvestä. Järvistä tutkittiin muun muassa vedenlaatu, tulo- ja lähtöojien vedenlaatu, pohjasedimenttien laatu sekä kalaston määrä ja koostumus. Selvitys sisälsi myös suunnitelman kunnostustoimenpiteistä. Ahvenisjärvestä oli jo kunnostusta varten tarvittavaa perustietoa riittävästi.

Kunnostushankkeita on valmisteltu yhteistyönä järvien vesialueiden omistajien kanssa, ja hankkeissa on huomioitu Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen sekä ELY-keskuksen luontoyksikön näkemykset, jottei luontoarvoille aiheuteta haittaa.

Kunnostustoimenpiteeksi Ahvenisjärvelle ja Alasjärvelle valittiin järvien syvänteiden kemikaalikäsittely. Tämän syksyn aikana tullaan tekemään Ahvenisjärven kemikaalikäsittely. Sen tarkoituksena on alumiinikloridi-kemikaalin avulla kiinnittää ravinteita järven pohjasedimenttiin. Samanlainen kemikaalikäsittely on tavoitteena tehdä vuonna 2020 Alasjärven syvännealueilla.

Iidesjärvellä tehdään niin sanottua ravintoverkkokunnostusta eli järven särkikalakantaa pyritään pienentämään petokalaistutusten ja kalojen pyynnin avulla. KVVY Tutkimus Oy:n selvityksessä Iidesjärven kalakannan todettiin olevan vinoutunut – särkikaloja on järvessä hyvin runsaasti. Kalat pöyhivät järven pohjaa ja vapauttavat ravinteita veteen, mikä heikentää järven tilaa. Särkikalakannan vähentämisestä voivat hyötyä myös kalojen kanssa samasta ravinnosta kilpailevat linnut.

Iidesjärvellä kunnostustoimenpiteet on jo aloitettu istuttamalla syyskuussa järveen petokaloja, kuhia. Ensi vuoden aikana on tarkoitus löytää järvelle sopiva kalojen pyyntikeino ja esimerkiksi rysä- ja nuottauskalastusta tullaan kokeilemaan. Järvi on matala ja rannat ovat kasvien vallassa, mikä vaikeuttaa kalastusta.

Pirkanmaan ELY-keskus myönsi kustannusarvioltaan 60 000 euron hankkeelle avustusta enintään 50 prosenttia ja lopun osuuden kustannuksista maksaa Tampereen kaupunki.