Ex-puoluejohtaja teki ”katkarapuliikkeitä” Tampereella – rauhoittamiseen tarvittiin nippusiteitä ja käsirautoja - Tampereen seutu - Ilta-Sanomat

Ex-puoluejohtaja teki ”katkarapuliikkeitä” Tampereella – rauhoittamiseen tarvittiin nippusiteitä ja käsirautoja

Oikeuden mukaan Suomen kansa ensin -puolueen entinen johtohahmo Marco de Wit vaikeutti virkamiesten työtä kurdeja tukeneen mielenosoituksen yhteydessä. Rangaistusta de Wit ei kuitenkaan saanut.

Suomen kansa ensin -puolueen ex-puheenjohtaja Marco de Wit pääsi poliisiauton kyytiin Tampereella maaliskuussa 2018.­

26.9.2019 13:23 | Päivitetty 29.9.2019 22:10

Pirkanmaan käräjäoikeus katsoo Suomen kansa ensin -puolueen entisen johtohahmon Marco de Witin syyllistyneen haitantekoon virkamiehelle. De Wit vaikeutti poliisin työtä mielenosoituksen yhteydessä Tampereella viime vuoden maaliskuussa.

De Wit oli Hämeenkadulla kuvaamassa kurdeja tukenutta mielenosoitusta, kun poliisit kuulivat huutelua kulkueessa olleiden henkilöiden ja ulkopuolisten välillä. Poliisit saivat radion kautta käskyn ottaa de Wit kiinni syystä, joka jäi oikeudessa epäselväksi.

Yksi tehtävään osallistunut poliisi kertoi tosin oikeudessa, että tilanteeseen liittyi kulkueen häirintää. Toisen poliisin mukaan ”tunteet olivat alkaneet kuumeta”.

Poliisi talutti de Witin kulman taakse ja kohti poliisiautoa. Auton luona De Wit ryhtyi kuitenkin vastustamaan kiinniottoa. Autoon nousemisen sijaan hän heittäytyi maahan ja ryhtyi todistajana olleen poliisin mukaan sätkimään voimakkaasti vartalollaan. Poliisi kutsui de Witin tehneen ”katkarapuliikkeitä”.

Tilanteen rauhoittamiseen tarvittiin kolme tai neljä poliisia. De Wit laitettiin rautoihin, minkä lisäksi hänen jalkoihinsa laitettiin nippusiteitä.

De Wit kiisti itse rimpuilun. Hän väitti vain heittäytyneensä veltoksi kadulle. De Witin mukaan vastarinta oli passiivista eikä hänen toimintana täyttänyt haitanteon virkamiehelle tunnusmerkistöä.

De Wit väitti oikeudessa myös, että naamioitunut mies oli juossut kulkueesta häntä kohti ja heittänyt häntä jääkokkareella käteen.

Haitanteon suhteen oikeus uskoi poliisia, joten de Witin katsottiin yrittäneen rimpuilullaan estää virkatoimen suorittamasta. Vaikka de Wit katsottiin syylliseksi, hänelle ei tuomittu teosta rangaistusta.

Tilanteen olosuhteet vaikuttivat oikeuden ratkaisuun, jonka mukaan asiassa ei ”esitetty näyttöä siitä, että vastaaja olisi jättänyt noudattamatta poliisin antamaa käskyä pysyä riittävän kaukana Hämeenkadulla olleesta kulkueesta”.

51-vuotiaan Witin asianajajan hieman yli 800 euron palkkio jää valtion vahingoksi.

Juttua muokattu 29.9. kello 22:05: Korjattu De Witin asemaa puolueessa. Suomen kansa ensin -puolueen nykyinen puheenjohtaja on Riikka Salmi.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?