Raitiovaunu numero 39 veivasi vuosikymmeniä Helsinkiä vastapäivään – nyt se pääsi töihin synnyinkaupunkiinsa

Julkaistu:

Tampere sai Helsingin ihmeet nähneen paluumuuttajan keskustorille – tämän 7B-ratikan ikkunasta maisema ei vaihdu!
Senaatintori–Sörnäinen–Pasila–Töölö–Senaatintori. Siinä rengasreitti, joka tuli tutuksi nivelraitiovaunulle numero 39 vuosikymmenien aikana.

Monille tuttu reitti kulki vastapäivään Helsinkiä ympäri 7B-linjalla. Aiemmin linja kulki Senaatintorin sijaan Rautatientorin kautta. Vaunu 39:n ikkunasta on luotu lukemattomia katseita vaihtuviin maisemiin: Hakaniementorille, Sörnäisten kurviin, Messukeskukseen, Eläintarhan kentälle, Nordenskiöldinkadun jäähalliin, Töölön kisahalliin, oopperataloon, Finlandia-taloon, eduskuntataloon, säätytalolle, Kaisaniemeen...

Kunnes oli aika viimeisen vuoron. Suomen Raitiotieseura ry:n kokoamien tietojen mukaan kolmeysi päätti palveluksensa HKL:llä 9. syyskuuta 2013.

Viimeisen 7B-kierroksensa jälkeen kuljettaja vaihtoi keulan näyttötauluun määränpääksi Koskelan. Sinne, HKL:n varikolle, 39 päätyi. Eikä se ottanut enää koskaan matkustajia kyytiinsä.


Liki kuuden vuoden tauon jälkeen vaunun ikkunoista voi taas ihailla tunnettuja paikkoja kuten raatihuoneen, vanhan kirkon ja keskustorin. Nämä nähtävyydet eivät tosin sijaitse Helsingissä vaan Tampereella.

Eikä maisema enää vaihdu, sillä numero 39 on asennettu jämäkästi paikalleen Pirkanmaan pääkaupungin jotakuinkin keskeisimmälle paikalle. Kahvilatiloiksi muunnetussa vaunussa voi juoda sumpit ilman että juoma läikkyy.

Syytä 20-metrisen ja 28-tonnisen joukkoliikennevälineen ”loppusijoituspaikalle” ei tarvitse ihmetellä. Kaikki Helsinkiin 70- ja 80-luvuilla tuodut 82 raitiovaunua valmistettiin Valmentin tehtaalla Tampereen Härmälässä.

Vuoden 1974 alussa valmistettu Nr1-sarjan vaunu toimii samalla viestinä tulevasta, onhan Tampereestakin tulossa vihdoin ratikkakaupunki. Liikenteen on määrä alkaa parin vuoden päästä, jos ja kun loputtomalta vaikuttava rakentaminen joskus loppuu.

– Työmaa aiheuttaa hankaluuksia ihmisille, mutta uskomme, että kahvila kivalla paikalla kiinnostaa ja elävöittää keskustaa, toimintaa pyörittävän Brander Oy:n toimitusjohtaja Eerikki Lounamaa sanoo.


Kahvila aloitti toimintansa perjantaiaamuna. Vaunussa on 30 asiakaspaikkaa, mutta hyvällä säällä paikkoja on reilusti enemmän vaunun edessä olevalla terassilla.

Yksi ensimmäisistä asiakkaista oli työuransa raideliikenteen parissa tehnyt Alpo Virtanen, 65. VR:llä muun muassa koneapulaisena ja teknikkona toiminut Virtanen asuu tulevan ratikkareitin varrella Hervannassa. Hänen mukaansa Tampereen päätös satsata ratikkaan oli järkevä.

– Piti ratkaista, miten suuret massat liikkuvat. Kaupungin pitääkin kehittyä juuri runkolinjoille. Infraa ei kannata rakentaa sikin sokin, koska se tulee yhteiskunnalle kalliiksi, Virtanen politikoi.

Virtanen on varma siitä, ettei ole ensimmäistä kertaa kolmeysin ”kyydissä”.

– Opiskelin Helsingissä 80-luvun puolivälissä puolisen vuotta ja totta kai siinä ajassa nuori mies ehti sohlata raitiovaunuissa ympäri kaupunkia.


Keskustassa asuva Soili Tossavainen, 55, on puolestaan varma, ettei ole koskaan ennen astunut 39:n ovista sisään.

– Olen eläessäni matkustanut Helsingissä ratikalla vain kerran. Hyvä, jos edes muistan sen, Tossavainen naurahtaa.

Uusi kiinnostaa Tossavaista. Hän on ehtinyt jo tutustumaan Makettiin, ratikan mallikappaleeseen. Uutta kahvilaakin piti varta vasten tulla katsomaan.

– En uskonut, että tämä vaunu olisi näin siisti. Aika isokin tämä on.

Tossavainen toivoo tulevan raitiovaunuliikenteen vähentävän bussiruuhkia ja parantavan näin keskustan viihtyisyyttä

– En tosin ole varma, miten paljon itse tulen ratikkaa käyttämään.


Autonsa aamulla huoltoon vienyt 74-vuotias Olavi Strid tuli myös tarkoituksella ratikkakahveille. Annalassa asuva eläkeläinen ihmettelee, ettei kansaa ollut aamutuimaan paikalla vielä enempää.

– Ei oo ämpäreitä jaossa. Olisi ollut sata metriä jonoa heti, Strid lohkaisee ja vakavoituu:

– Ratikka on aika käytännöllinen kulkuväline, mutta onko se taloudellinen? Kai se ympäristöystävällisyys on hyvä yksi syy ratikalle.

Strid kertoo, että 7B-linja tuli aikanaan tutuksi Helsingissä. Uudesta kahvilastakin on sanottavaa.

– Ratikkapulla oli hyvää.


Nr1-sarjan vaunuihin liittyy uutta konditoriatuotetta suurempikin innovaatio. Kyseessä oli maailman ensimmäinen tyristorisäätöinen raitiovaunusarja. Tyristorin avulla Helsingin ratikoiden moottorin tehoa kyettiin säätelemään portaattomasti. Lisäksi kyseessä olivat Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) ensimmäiset nivelraitiovaunut.

Viimeinen 70-luvun kuusiakselisista NR1-vaunuista päätti palvelunsa vuonna 2017. Vielä 2010-luvulla osa vaunuista varusteltiin matalalattiaisella väliosalla.


Vuosina 1983–87 Tampereella valmistettiin Helsingin käyttöön vielä 42 lähes identtistä vaunua. Sarja sai nimen Nr2.

Ja jos joku ihmettelee, ettei Tampereen ratikkakahvila näytä yhtään Helsingissä liikennöineeltä ajopeliltä, niin huomautettakoon, että punavalkoinen väritys on se alkuperäinen. HKL päätti muuttaa värin viherkeltaiseksi vasta 1980-luvulla.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt