Maahanmuuttaja­lääkäreiden määrä rajussa kasvussa, aina suomen kieli ei suju: Vääriä määräyksiä, läheltä piti -tilanteita, lääkärilatinaa... - Tampereen seutu - Ilta-Sanomat

Maahanmuuttaja­lääkäreiden määrä rajussa kasvussa, aina suomen kieli ei suju: Vääriä määräyksiä, läheltä piti -tilanteita, lääkärilatinaa...

Lääkärin työ on tarkkaa. Jokaisella sanalla voi olla ratkaiseva merkitys oikean diagnoosin kannalta.

Lääkärin työ on tarkkaa. Jokaisella sanalla voi olla ratkaiseva merkitys oikean diagnoosin kannalta.

Julkaistu: 9.7.2019 18:40

Kielitaitovaatimus on asetettu työn vaatimuksiin nähden liian matalaksi, sanoo aiheesta väittelevä Maija Tervola.

– Kuinka voitte, kysyy lääkäri.

– Oon mä voinut paremminkin, lohkaisee vaivojensa vuoksi vastaanotolle tullut potilas.

Jos lääkäri on äidinkieleltään suomalainen, viesti menee perille. Mutta ulkomailta tulleelle lääkärille ironia ei välttämättä avaudu.

– Tässä tapauksessa lääkäri ymmärtää, että potilas voi paremmin, kertoo filosofian maisteri Maija Tervola tositapauksesta.

Tampereen yliopistossa tohtoriksi väittelevä Tervola tutki maahanmuuttajalääkäreiden kielitaitoa. Tulos olisi voinut olla parempi: suomen kieli ei suju aina vastaa lääkärin työlle asetettuja korkeita vaatimuksia.

Tervolan mukaan kielitaitovaatimus on asetettu liian matalaksi. Lääkäriksi pääsee, jos selvittää yleisen kielitutkinnon YKI3, joka vaaditaan kansalaisuuden saamiseksi. Kokeen selvittänyt selviytyy arkisessa puheessa, mutta lääketieteen kanssa tutkinnolla ei ole mitään tekemistä.

– Potilas ei ymmärrä, mitä lääkäri sanoo, eikä lääkäri ymmärrä, mitä potilas sanoo, Tervola tiivistää.

Ongelman on nostanut esiin muun muassa perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra, joka kertoi useista väärinymmärryksistä ulkomaalaistaustaisten lääkäreiden kanssa.

Lue lisää: Perussuomalaisten Riikka Purra arvostelee rajusti lääkärien kielitaitoa: ”Isäni luuli kuolevansa pian”

Tervola vahvistaa, että Purran esimerkit ovat varsin tyypillisiä. Tervola kertoo maahanmuuttajalääkäreiden turvautuvan usein siihen, mitä he taatusti osaavat eli ”lääkärilatinaan”.

Eräässä tutkimuksissa esille tulleessa tapauksessa lääkäri kertoi sydämen vajaatoiminnasta kärsivälle potilaalle, että tällä on insufficientia cordis.

– Potilas stressaantui luullessaan, että hänellä on jotain muutakin kuin sydämen vajaatoiminta.

Myöhemmin potilaalle selvisi, että insufficientia cordis tarkoittaa nimenomaan sydämen vajaatoimintaa.

Väärinymmärryksiä vakavampiakin tilanteita on tullut Tervolan tietoon, mutta ihmishenkiä ei kielimuurin takia ole sentään menetetty.

– Virheellisiä lääkäreiden määräyksiä on kuitenkin mennyt toteutukseen ja läheltä piti -tilanteita on ollut.

Lääkärin työ on tarkkaa. Jokaisella sanalla voi olla ratkaiseva merkitys oikean diagnoosin kannalta.

– Potilas voi luetella oireikseen väsymyksen, pahoinvoinnin, unettomuuden ja huimauksen. Jos lääkäri ei ymmärrä neljättä, hän esittää potilaalle kysymyksiä kolmen muun pohjalta. Näin diagnoosi voi ajautua väärille urille.

Latinankieliset termit ovat kaikilla koulutetuilla lääkäreillä hallussa. Kieliongelmat potilaiden kanssa korostuvat, kun tarvittaisiin kansankielisiä ilmaisuja.

– Ihottuma tai murtuma ovat helpompia sanoja, mutta psyykkistä tai sosiaalista puolta koskevat termit menevät maahanmuuttajalääkäreillä helposti vaikean puolelle.

– Jos potilas ei puhu suomea, paikalle hankitaan tulkki. Mutta tulkki ei tule, jos lääkäri ei osaa suomea, Tervola kuvaa ongelmaa.

Tutkimuksessaan Tervola sai selville, että maahanmuuttajataustaiset asioimistulkkiopiskelijatkin hallitsevat vastaanotolla tarvittavan lääkäreiden ammatillisen sanaston paremmin kuin maahanmuuttajalääkärit.

Useimmiten vaaran paikoista on selvitty kokeneen sairaanhoitajan ansiosta.

– Osa hoitohenkilökunnan työstä kuluu lääkäreiden puolesta puhumiseen. He saavat selittää asiat selkosuomella.

– Toisaalta tämä on yksi hoitajia kuormittava tekijä lisää laitoksissa, jossa resurssit ovat muutenkin niukat. Jos henkilökunnalla olisikin aikaa keskustella ja opastaa potilaita, mutta nykyisin vaaditaan itsepärjäämistä, mikä vain pahentaa ongelmaa, Tervola sanoo.

Paremmaksi tilanne ei helpolla muutu, sillä ulkomailta saapuvien lääkäreiden määrä on jatkuvassa kasvussa. Viimeisimmän, vuoden 2016 tiedon mukaan Suomessa toimi jo noin 1 800 maahanmuuttajalääkäriä. Tervola kertoo määrän kaksinkertaistuneen vajaassa kymmenessä vuodessa.

– Suomen lääkäreistä lähes kymmenen prosenttia on vieraskielisiä. Se on suhteessa enemmän kuin vieraskielisten osuus (kuusi prosenttia) koko väestöstä, Tervola kertoo.

Ongelma voidaan voittaa tietysti paremmalla koulutuksella. Kunhan se vain osuisi kohdilleen. Tervolan mukaan täydennyskoulutuksiin liittyy erilaisia rahoitus- ja ajoitusongelmia.

– Joillekin koulutukset ovat liian helppoja, joillekin liian vaikeita. Mutta niissä on pakko käydä, vaikkei koulutus osukaan kohdalleen.

FM Maija Tervolan väitöskirja Maahanmuuttajalääkärien suomen kielen taito ja kielitaitotarpeet. Erityisalan kielitaidon näkökulma lääkärin työhön tarkastetaan Tampereen yliopistossa perjantaina 6. syyskuuta. Vastaväittäjänä toimi FT Tapani Möttönen Aalto-yliopistosta ja kustoksena professori Anneli Pajunen Tampereen yliopistosta.

Lisää aiheesta

Tuoreimmat osastosta