Tällaisella kirveellä katkaistiin Tahvo Putkosen kaula

Julkaistu:

Yksi Poliisimuseon tulevan näyttelyn vetonaula on Kuopion lääninpyövelin hurja työkalu 1800-luvun taitteesta.
Venäjän keisari, Puolanmaan kuningas ja Suomen suurruhtinas Nikolai I aloitti valtakautensa joulukuussa 1825. Vähän liian myöhään Tahvo Tahvonpoika Putkosen näkökulmasta.

Maaliskuussa renki Putkonen oli vielä lähestynyt Nikolain edeltäjää, Aleksanteri I:stä. Asia oli vakava: keisarillinen Suomen senaatti oli määrännyt taposta tuomitun Putkosen teloitettavaksi, pitkän oikeusprosessin päätteeksi.

Joulukuussa 1822 torppari Lasse Hirvosen metrisellä koivuhalolla Suonenjoella lyönyt Putkonen anoi Aleksanterilta armoa, turhaan. Niinpä Kuopion lääninpyöveli Lauri Jauhiainen hoiti velvollisuutensa. 8. heinäkuuta Jauhiainen kohotti mestauskirveensä Pieksämäellä ja katkaisi Putkosen kaulan.


Muutamaa kuukautta aikaisemmin tilanne olisi ollut toinen, sillä Nikolain päätöksellä kuolemanrangaistukset poistuivat käytännössä käytöstä. Mestauslavan sijaan Putkosta olisi odottanut Siperian-reissu eli kuolema olisi vaihtunut karkotukseen ja pakkotyöhön kaukana Savosta. Putkosesta tuli näin viimeinen suomalainen, joka on rauhan aikana laillisesti tuomittu kuolemaan.

Samalla hetkellä lakkasi Suomesta käytännössä myös pyövelilaitoksen toiminta. Teoriassa töitä olisi voinut vielä olla, sillä kuolemanrangaistus uhkasi yhä valtiorikokseen tai keisariperheeseen kohdistuneeseen murhaan syyllistyneitä.

Pyöveleitä ja paljon muutakin voi muistella 13. kesäkuuta alkaen Tampereen Hervannassa sijaitsevassa Poliisimuseossa. Tuolloin avautuvassa uudessa Poliisi paikalla! -perusnäyttelyssä on esillä Kuopion lääninpyövelin käytössä ollut kaulakirves, joka arvioidaan tehdyksi vuosien 1750 ja 1820 välillä.


– Tietojemme mukaan Putkosta ei mestattu juuri tällä kirveellä. Samaa tyyppiä tämä ainakin on, Poliisimuseon tutkija Juha Vitikainen arvioi.

– Pitäisiköhän kirveestä ottaa DNA-näyte ja tutkia, museon esimies, intendentti Tiina Tuulasvaara-Kaleva pohtii ja naurahtaa.

Kovin taajaan lääninpyöveleiden ei enää viimeisinä vuosinaan tarvinnut kirvestä heilauttaa, joten tuskin niitä Kuopiossakaan montaa ollut. Tietokirjailija Mikko Moilasen mukaan Suomessa pantiin vuosien 1625–1825 välillä ainakin noin 2500 kuolemanrangaistusta. Pyöveleiden tehtävät vähenivät muun muassa sen jälkeen, kun varkaiden hirttäminen ja huorintekijöiden mestaaminen loppuivat vuonna 1779.


Poliisi paikalla! -näyttely kertaa suomalaisen järjestyksenpidon historiaa kronologisesti keskiajalta alkaen. Yleisölle tarjotaan monipuolinen kattaus poliisin työstä noitavainoista prostituutioon ja maahanmuuttokriisiin.

Tuulasvaara-Kaleva korostaa, että Poliisimuseon olisi helppo tehdä sosiaalipornoa tai houkutella kävijöitä muilla epäilyttävillä keinoilla.


– Tehtävämme on puhua rikoksista enemmän ilmiönä. Emme halua provosoida ja tehdä museosta pyhiinvaelluspaikkaa, Tuulasvaara-Kaleva korostaa.

Näyttelyn ja tulevan toiminnan vetovoimaa lisää se, että tähän saakka suuren yleisön tavoittamattomissa ollut keskusrikospoliisin Rikosmuseo on juuri fuusioitunut Poliisimuseon kanssa. Yksi Vantaalta Tampereelle saapunut näyttelyesine on juuri kaulankatkaisukirves.


Mutta palataanpa vielä historiankirjoihin päätyneen Putkosen tarinaan. Lähteiden mukaan Putkosen mestaukseen johtanut rikos tapahtui tapaninpäivänä 1822 Jauhomäen kylässä Suonenjoella.

Putkonen, 27, ja torppari Lasse Hirvonen, 42, viettävät joutopäivää Juho Lukkarisen talon tuvassa. Viinaksia kuluu. On kulunut jo useamman päivän ajan.

Hirvonen, viiden lapsen isä, on ollut teillään jo toista päivää. Jossain vaiheessa Hirvosen syömistavat alkavat ärsyttää Putkosta. Humalainen Putkonen tuuppaa Hirvosen lattialle, jolloin isäntä puuttuu tilanteeseen. Putkonen ajetaan rauhoittumaan pimeälle pihamaalle.

Jonkin ajan päästä Putkonen palaa tupaan mukanaan metrinen koivuhalko.

– Siinä siunaamassa Tahvo seisoi pahaa aavistamattoman ja piippuaan sytyttelevän Hirvosen edessä ja kajautti tätä halolla otsaan. Kertalaakista torppari kaatui tajuttomana lattialle ja lyönnin seurauksena alkoi verta virrata suusta ja nenästä, Mikko Moilanen kertaa tarinaa.


Hirvonen kuolee kaksi päivää myöhemmin tajuihinsa tulematta. Putkonen tuomittiin taposta kuolemaan kaikissa oikeusasteissa. Edessä oli kaulankatkaisu ja ruumiin hautaaminen kirkkomaan ulkopuolelle. Lisäksi Putkosen maksettavaksi tuli 25 hopeataalarin sakko juopumuksesta, sapattirikkomuksesta ja epäkunnioittavasta käytöksestä oikeutta kohtaan tutkinnan aikana.

Pyövelinä toiminut Lauri Jauhiainen kuoli itse hukkumalla lokakuussa 1825 eli vain runsaat kolme kuukautta Suomen historian viimeisen mestauksen jälkeen. Viimeisestä kaulankatkaisusta Jauhiainen sai viisi hopeataalaria. Ruumiin maahan kaivamisesta Jauhiainen tienasi neljä hopeataalaria. Lisäksi kruununnimismies määräsi korvattavaksi Jauhiaisen hevosella tekemät matkat Kuopiosta Pieksämäelle ja elannon eli nykyiset päivärahat työtehtävän vaatimalta viideltä vuorokaudelta.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt