Päätös: vaaleanpunaisesta talosta 5 000 euron uhkasakko – nyt puhuu omistaja: ”Kukaan ei ole tullut valittamaan”

Julkaistu: , Päivitetty:

”Hyvä maku on hänen makunsa”, omistaja kuittaa virkamiehen linjauksen. Sakkoa hän ei aio maksaa.
Runsaan 4000 asukkaan Vesilahden kunnassa Pirkanmaalla on menossa hyvin erikoinen kiista, jonka vastapuolina ovat yksityinen kiinteistönomistaja ja kunnan virkamiehet. Jälkimmäiset ovat voitolla, kiitos Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksen.

Ohitse taistelu ei ole. Näin vakuuttaa väärän väriseksi eli vaaleanpunaiseksi talonsa maalannut Katri Hakola.

– Aion valittaa päätöksestä tai anoa poikkeuslupaa. Ehkä alan keräämään adressia sen puolesta, että talo voisi olla jatkossakin vaaleanpunainen, Hakola kertoo IS:lle.


Hakola osti vuonna 1949 rakennetun talon alkuperäiseltä omistajalta viisi vuotta sitten. Talo oli keltainen, ja maali hilseili pahasti. Vinolaudoissakin oli mätää.


Kesällä 2016 Hakola päätti laittaa talon laudoituksen kuntoon. Hän teki asianmukaisen toimenpideilmoituksen rakennusvalvontaan ja tarttui pensseliin.

– Kuvittelin, että ilmoittaminen riittää, koska kyse oli juuri toimenpideilmoituksesta. En tiennyt, että minun pitäisi odottaa mitään vastausta.

Oppia ikä kaikki. Kun puolet talosta oli jo maalattu, kunnasta tuli postia: koska väri oli jälleenrakennuskauden rakentamisohjeiden vastainen, maalaamiseen tarvitaan lupa.

– Päätin vetää koko talon vaaleanpunaiseksi, koska olin jo aloittanutkin.

Lupaa Hakola ei ole pyynnöistä huolimatta saanut myöskään jälkikäteen. Tuoreimman naulan arkkuun iski hallinto-oikeus, jonka ratkaisun jälkeen Vesilahden rakennus- ja ympäristölautakunta päätti määrätä Hakolalle 5 000 euron uhkasakon. Se lankeaa, jos väri ei vaihdu hyväksyttyyn heinäkuun loppuun mennessä.

– Väri ei vaihdu, Hakola vannoo runsaan kolmen vuoden väännön jälkeen.

– Jos nyt maksaisin sen 5 000 euroa, niin viikon päästä tulisi varmaan kymppitonnin lasku päälle.


Hakola kummastelee kunnan virkamiesten intoa puuttua yksittäisen asuinrakennuksen väriin. Hänen mukaansa Vesilahdella on paljon omituisemmankin näköisiä taloja. Teiden varsilla tapaa myös monenlaisia purkukuntoisia rötisköjä, joiden olemassaoloon kunta ei näytä puuttuvan millään lailla.

Asiakirjojen kautta Hakolalle on tullut selväksi tiettyjen virkamiesten näkemys. Hänen talonsa on ”ympäristöstä voimakkaasti poikkeava ja huomiota herättävä”. Se ei ole myöskään sopiva ”maisemallisesti herkkään alueeseen”. Valtioneuvoston päätöksen mukaan rakennus sijaitsee ”valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella Vesilahden kulttuurimaisemassa”.

Kunnan päätöksissä korostetaan talon olevan ”kirkkaan vaaleanpunainen”. Hakola itse katsoo, että sana kirkas on liioittelua. Talo on hänen silmissään nimenomaan vaalean punainen – samaan tapaan vaaleita ovat nekin värit, joita rakennustapaohje hyväksyy.

– Kyse on nimenomaan ohjeistuksesta, ei laista, Hakola korostaa.

Käytännössä rakennus sijaitsee runsaan sadan metrin päässä maantiestä, jolla on 80 kilometrin nopeusrajoitus. Ohiajava huomaa paljolti puiden ja puutarhan takana sijaitsevan talon vain, jos ei tarkkaile liikennettä.


Papereissa puhutaan myös hyvästä mausta, jota vaaleanpunainen ei edusta.

– Kenen makua siinä tarkoitetaan? Taitaa virkamiehen maku on tässä se ainoa oikea: hyvä maku on hänen makunsa, Hakola kuittaa.

– Halun itse elää värikkäässä maailmassa ja mielestäni vaaleanpunainen talo sopii tähän maisemaan hyvin. Koristekirsikkapuun lehdet ovat vaaleanpunaisia samoin kuin horsmat ja apilat.

Kun kunta hylkäsi toimenpideilmoituksen, perusteluista löytyi kiinnostava yksityiskohta, jonka mukaan talo ”aiheuttaa haittaa naapureille”.

– Yksikään naapuri ei ole tullut valittamaan. Päinvastoin olen saanut somessa hyvää palautetta väristä.


Kun kunta uhkasi pakkokeinoilla, Hakola jo vähän innostui.

– Luulin jo, että tänne tulee miehiä ilman paitaa maalaamaan taloa, Hakola naurahtaa.

Hakolaa harmittaa se, etteivät virkamiehet ole vaivautuneet vastaamaan hänen kyselyihinsä ja ehdotuksiinsa henkilökohtaisesti. Yhteydenpito on sitä, että kielteiset päätökset tulevat postissa – yleensä vasta ajan perästä.

– En ole vieläkään saanut kunnalta virallista tietoa 5 000 euron ukaasista. Harmittaa tällainen postin odottelu.

Niinpä olikin melkoinen yllätys, kun Vesilahden kunnanjohtaja Tuomas Hirvonen ilmestyi vaaleanpunaisen talon pihaan lauantaina. Hirvonen korostaa IS:lle haluavansa olla ihmisiä kuunteleva johtaja.

– Menin käymään kahvilla, koska haluan, että kunta on ihmisläheinen organisaatio, Hirvonen kertoo.


Vierailu ei silti tarkoita sitä, että kunta olisi perääntymässä vaatimuksistaan. Hirvonen muotoilee sanansa ympäripyöreästi.

– Asia etenee talon omistajan kanssa. Tässä on tietty prosessi menossa, ja päätöksestä pystyy valittamaan.

Hirvosen mukaan rakennusjärjestyksen päivityksen yhteydessä on hyvä tarkastella tätä tapausta ja katsoa tuleeko järjestystä muuttaa joiltain osin. Hän ei kuitenkaan halua ottaa henkilökohtaisesti kantaa asiaan.

Tapauksen saama julkisuus harmittaa Hakolaa myös Vesilahden kunnan maineen takia. Toisaalta Hakolan talo sijaitsee lähellä Lempäälän rajaa, mikä mahdollistaa ajatusleikin.

– Jospa saisin liitettyä tontin Lempäälään, Hakola heittää.

Juttua muokattu kello 23.49: Kunnanjohtaja Hirvosen kommenttia rakennusjärjestyksen osalta on täsmennetty. Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että ”kunta voi harkita, miten tarkasti rakennusjärjestystä pitää noudattaa”. Kunnalla ei ole rakennusjärjestyksen osalta harkinnan varaa.