Valkoposki­hanhet syövät Pohjois-Karjalassa tilat peri­katoon – viljelivät harkitsevat jo turvautumista oman käden oikeuteen: ”Apokalyptinen tunnelma” - Yrittäjä - Ilta-Sanomat

Valkoposki­hanhet syövät Pohjois-Karjalassa tilat peri­katoon – viljelivät harkitsevat jo turvautumista oman käden oikeuteen: ”Apokalyptinen tunnelma”

Julkaistu: 19.5. 16:26

Viljelijät ovat tällä hetkellä voimattomia hanhiarmeijan edessä.

Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa maatilojen pelloilla mässäilevät valkoposkihanhet ovat tiloille suurempi uhka kuin koronavirus konsanaan.

Muuttomatkallaan viljelyksille lepäämään ja ruokailemaan jääneet sadattuhannet valkoposkihanhet tekevät pelloilla sellaista tuhoa, joka uhkaa jo viljelijöiden toimeentuloa. Ne syövät maasta siemenet ja tallovat sekä paskovat nurmet pilalle.

Viljelijät kuvaavat tämän kevään ongelmaa Itä-Suomessa poikkeuksellisen pahaksi. Hanhet ovat tuhonneet kasvustoja tuhansien hehtaarien alalta, ja vahingot nousevat miljooniin, jopa kymmeniin miljooniin euroihin.

Valkoposkihanhet ovat viljelijöiden riesana Pohjois-Karjalassa.

Valkoposkihanhia on yritetty karkottaa pelloilta muiden muassa laserkarkottimilla, heliumpalloilla ja haukkaleijoilla. Viljelijöiden mielestä tulokset ovat olleet yhtä tyhjän kanssa.

Viljelijöiden mitta alkaa olla täysi. ”Hanhiepidemia” on pahentunut vuosi vuodelta, eikä sitä vastaan tunnu löytyvän tehokasta torjuntakeinoa.

– Kun katsoin maanantaiaamuna omille tiluksille, niin tuli sellainen apokalyptinen tunnelma. Näkymä oli kuin Hitchcockin elokuvassa, viljelijä ja koneyrittäjä Otto Saikkonen Tohmajärven Kaurilasta puuskahtaa.

Viljelijä ja koneyrittäjä Otto Saikkonen uskoo, että viljelijät ovat valmiit turvautumaan jopa oman käden oikeuteen, ellei valkoposkihanhien aiheuttamiin ongelmiin saada pikaista ratkaisua. Ainakin täysi korvaus vahingoista on saatava.

Hallituksen kokoontumisrajoituksia uhmaten pohjoiskarjalaiset viljelijät kokoontuivat tiistaina purkamaan tuntojaan valkoposkihanhien viljelyksilleen aiheuttamista vahingoista Navettavalkean tilalle Tohmajärvelle.

Saikkonen oli koollekutsujana tiistaisessa mielenilmauksessa, johon viljelijät tulivat kokoontumisrajoituksia uhmaten kertomaan huolistaan.

Navettavalkean tilalla Tohmajärvellä oltiin jopa valmiit turvautumaan oman käden oikeuteen, ellei hanhikriisiin saada ratkaisua, tai ainakin täysimääräisiä korvauksia niiden aiheuttamista vahingoista.

– Sopii meille, että ryhdymme hanhenkasvattajiksi, jos valtio maksaa 1 500 euroa hehtaarilta niiden ruokinnasta, Tohmajärvellä uhottiin.

Tuhansien valkoposkihanhien parvet olivat tiistaina majoittuneina Navettavalkean tilan pelloille Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa.

Poikkeuslupia hanhien ampumiseen myönnetty

Varsinais-Suomen ely-keskus myönsi keväällä 12 tohmajärveläiselle maanviljelijälle poikkeusluvan valkoposkihanhien ampumiseen. Kukin saa ampua tänä ja ensi vuonna pelloiltaan 20–40 valkoposkihanhea, mutta vasta syysmuuton aikaan.

– Tutkijoiden mukaan Itä-Suomessa on tänä keväänä noin 500 000 hanhea. Jos niistä on lupa ampua 400 ja nekin vasta syksyllä, niin ei se paljon ongelmaa helpota. Tässä mennään nyt tunti tunnilta, kun hanhet syövät karjan rehun ja viljelijöiden leivän, Saikkonen sanoo.

Hänen mukaansa viljelivät eivät liioittele ongelmaa. Monella karjatilalla on syksyllä edessään totinen paikka, mistä saada talveksi karjalle rehua.

Mari ja Urho Puustisen Navettavalkean tilalla on satakunta emolehmää. Tilan pelloille majoittuneet valkoposkihanhet tekevät mittavaa tuhoa karjan rehutuotannolle.

Mari ja Urho Puustinen.

– Meillä on tiloja, jotka ovat investoineet ja laajentaneet navettojaan. Pahimmillaan niillä on edessään konkurssi tai ainakin ne joutuvat vähentämään eläimiään rehupulan vuoksi. Ja koronakriisin takia meillä puhutaan nyt kotimaisen ruuantuotannon huoltovarmuuden tärkeydestä.

Vuonna 2018 viljelijöille maksettiin rauhoitettujen eläinten aiheuttamista vahingoista korvauksia vajaat 1,5 miljoonaa euroa. Summasta miljoona maksettiin Pohjois-Karjalaan valkoposkihanhien aiheuttamista vahingoista.

Ongelma pahentunut vuosi vuodelta

Itä-Suomen hanhiongelma on pahentunut vuosi vuodelta. Keväisillä ja syksyisillä muuttomatkoillaan ne ovat aikaisemmin levänneet Venäjällä. Siellä niiden syötävä on kuitenkin vähentynyt niin, että hanhien levähdyspaikat ovat siirtyneet Suomen puolelle, pääasiassa itärajan tuntumaan. Pahimpia hanhikeskittymiä ovat olleet Tohmajärvi, Kitee ja Rääkkylä.

– Ilmeisestikin tämän kevään ongelmaa pahentaa entisestään pohjoisen lumitilanne. Siellä ei vielä ole hanhille syötävää. Sen vuoksi ne ovat pysähtyneet ruokailemaan tänne, Saikkonen arvelee.

Valkoposkihanhi on rauhoitettu, eikä sitä sovi lahdata laumoittain sen muuttomatkoilla. Hanhia on yritetty hätistellä pelloilta erilaisilla karkottimilla, mutta tulokset eivät ole olleet kovinkaan häävejä.

Parhaillaan Pohjois-Karjalan pelloilla on käynnissä Luonnonvarakeskuksen tutkimus, jolla kartoitetaan hanhien karkotus- ja estotoimenpiteiden toimivuutta ja tehoa. Hanhia on yritetty karkottaa muun muassa pellon yläpuolella leijuvilla heliumpalloilla, haukkaleijoilla ja laserkarkottimilla.

Viljelijät ovat tällä hetkellä voimattomia hanhiarmeijan hyökkäysten edessä. Tehokkaita keinoja kun niiden karkottamiseksi ei tunnu löytyvän. Viljelijöiden vetoomus päättäjille onkin, että hanhien aiheuttamat vahingot korvataan heille täysimääräisinä.

– Se pelkohan tässä meillä on, miten valtion rahat riittävät, kun niin monille yrityksille joudutaan maksamaan nyt korvauksia koronaviruksen takia. Meille hanhet ovat koronaakin suurempi uhka, Saikkonen sanoo.

Näiltä pelloilta ei hanhien vierailun jälkeen kunnon satoa enää korjata.

Lakiuudistus valmisteilla

Ympäristöministeriö on käynnistänyt vuoden alussa luonnonsuojelulainsäädännön uudistuksen, jonka yhteydessä valmistellaan uusi laki rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvausmenettelystä ja ennaltaehkäisystä.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr) mukaan uutta lakia tarvitaan, sillä etenkin rauhoitettujen lintujen aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet jo useana vuonna. Vahinkojen arvioidaan voimistuvan myös jatkossa ilmaston lämpenemisen seurauksena.

– On tärkeää, että ennaltaehkäisyä kehitetään ja korvausmenettelyistä tehdään nykyistä selkeämpiä. Näin lajiensuojelua ja elinkeinojen harjoittamista voidaan sovittaa yhteen nykyistä paremmin, ministeri sanoo.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syysistuntokaudella 2020.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?